Pääkirjoitus

Metsäkeskusteluun laajempi näkemys

Metsäkeskustelu ottaa uusia kierroksia sekä Suomessa että Euroopan unionissa.

Keskiviikkona EU:n komissio julkaisi uuden ympäristö- ja ilmastosopimuksensa Green Dealin. Sekä suomalainen metsäteollisuus että MTK pettyivät esitykseen, koska siinä metsät nähdään lähinnä monimuotoisuuden kautta. Metsien käytön kokonaisvaltainen kestävyys on jäänyt vähälle huomiolle. (MT 13.12.)

Koska metsiin ja niiden käyttöön liittyy komission mukaan kasvavaa painetta, komissio lupaa julkaista oman metsästrategiansa. MT:n tietojen mukaan uuden strategian tavoitteet ovat tehokas metsitys sekä metsien suojelu ja ennallistaminen.

Nämä tavoitteet ovat sinänsä hyviä ja sopivat maille, joissa metsät on hävitetty, ne ovat tuhoutuneet ja ne ovat jääneet huonolle hoidolle. Hyvin metsiään hoitaneille maille samat mallit eivät toimi.

EU:n ilmastosopimuksen vetäjinä ovat hollantilainen komissaari Frans Timmermans ja hänen kabinettipäällikkönsä, entinen Greenpeacin kampanjapäällikkö Diederik Samsom.

Samaan aikaan kun EU:n johtajat kokoontuivat Brysseliin huippukokoukseen neuvottelemaan EU:n pitkän aikavälin ilmastotavoitteista, Suomessa Greenpeace vaati Suomen hallitusta hätäkokoukseen viimevuotisten hakkuiden aiheuttaman hiilinielun pienentymisen takia. Ajankohta hätäkokouksen vaatimiseen ei ollut sattuma. Viime vuoden hakkuumäärä on ollut jo pitkään tiedossa.

Greenpeacen mukaan ennätyshakkuut ovat johtaneet hiilinielujen romahtamiseen 43 prosentilla. Järjestön mielestä tämä on äärimmäisen karmiva muistutus siitä, että Suomen metsäpolitiikka on epäonnistunut. Sitä ei kuitenkaan mainita, että viime vuonnakin metsien hiilivarasto kasvoi lähes 30 miljoonalla kuutiolla.

Viime vuonna Suomen metsistä hakattiin puuta 78,2 miljoonaa kuutiota. Huolimatta ennätyksellisistä hakkuista, ne jäävät alle kestävän hakkuumäärän eli noin 84 miljoonan kuution. Samaan aikaan Suomen metsät kasvoivat noin 107 miljoonaa kuutiota. Suomen metsissä on puuta enemmän kuin koskaan.

Metsäpolitiikan pitkäjänteisyydestä ja onnistumisesta kertoo myös, että metsien puumäärä on 60 vuodessa kasvanut 1,5 miljardista kuutiosta 2,5 miljardiin kuutioon. Vaikka vuosittaiset hakkuumäärät nousisivat 84 miljoonaan kuutioon, ennakoidaan Suomen metsissä olevan vuonna 2045 puuta noin 2,7 miljardia kuutiota.

Hiilinielujen koko vaihtelee vuosittain. Tänä vuonna puukauppoja on tehty yli viidenneksen vähemmän kuin viime vuonna (MT 21.10.). Jos kehitys on loppuvuoden aikana ollut samansuuntainen, kasvavat metsien hiilinielu ja hiilivarasto merkittävästi. On myös muistettava, että EU:n tiukasti suojelluista metsistä noin 80 prosenttia on Suomessa.

On ymmärrettävää, että Suomessa käytävässä ilmastokeskustelussa metsien rooli korostuu. Se ei ole kuitenkaan ymmärrettävä, että keskustelussa metsien katsotaan olevan ongelma eikä ratkaisu. Vaikka EU:ssa tehtäisiin minkälaisia lulucf-laskelmia, joissa Suomen metsistä uhkaa tulla hiilidioksidipäästöjen lähde, ne eivät muuta miksikään sitä, että Suomen metsät ovat jatkossakin merkittävä hiilinielu.

Metsäkeskustelussa unohtuu liian usein, että vain kasvava metsä sitoo hiiltä. Tästä syystä metsiä pitää hoitaa, jotta saadaan laadukasta puuta myös sahojen tarpeisiin. Rakennuksiin käytetty puu säilyy hiilivarastona vuosikymmeniä. Lisäksi puulla voidaan korvata jo nyt lähes kaikki fossiilisista raaka-aineista valmistettavat tuotteet energiasta vaatteisiin.

Presidentti Paasikivi totesi aikoinaan, että "tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku". Metsäkeskustelussa osatotuuksilla ei pääse pitkälle, vaan pitää nähdä kokonaisuus. Kestävästi tuotettu, uusiutuva puu on ratkaisu moneen ongelmaan.

EU:n tiukasti suojelluista metsistä 80 prosenttia on Suomessa.

Lue lisää

Metsät kääritään nyt arvopapereihin

Ympäristökomissaari pettyi EU:n maatalousuudistuksen etenemiseen ja vihjaili sen perumisella – maatalousministerit kummastelivat lausuntoa: "Olemme edenneet merkittäviä askeleita"

Kaipolan sulkeminen toi hakkuisiin liittyvän kaksinaismoralismin esiin

EU:lle kunnianhimoisempi kauppapolitiikka