Päästölaskelmat voivat vielä muuttua - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus

Päästölaskelmat voivat vielä muuttua

Maanantaina päättynyt Madridin ilmastokokous osoitti jälleen kerran, kuinka vaikeaa on yhteisen ilmastopolitiikan rakentaminen. Suurin osa maista oli valmis sitoutumaan Pariisin ilmastokokouksessa hyväksyttyjen päästövähennysten tiukentamisesta, mutta hanke kaatui isompien päästöjen aiheuttajien vastustukseen.

Madridissa oli tarkoitus sopia myös Pariisin sopimukseen kuuluvasta päästökaupan markkinamekanismista. Tämäkin tavoite jäi toteutumatta. Asioihin palataan vuoden kuluttua Skotlannissa.

On tärkeää, että hiilidioksidipäästöjä pyritään vähentämään, mutta tähän saakka tulokset ovat olleet laihanlaisia. Samaan aikaan, kun puuhataan päästövähennystavoitteen kiristämistä entisestään, ei aikaisempiakaan päätöksiä ole laitettu toimeen. Päästöt ovat lisääntyneet.

East Anglian yliopiston tutkijoiden mukaan maailman hiilidioksidipäästöt kasvoivat viime vuonna 2,7 prosenttia. Edellisenä vuonna kasvu oli 1,6 prosenttia. EU:n päästöt sentään vähenivät hieman.

Euroopan unioni on ainoa niin sanotuista suurista saastuttajista, joka on ilmoittanut kiristävänsä päästöjen vähentämistavoitettaan. Madridin kokouksen yhteydessä EU julkisti uuden vihreän kasvun ohjelman. EU:n tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Suomella on EU:ta tiukemmat tavoitteet. Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Suomen tavoitteen toteutumiseen vaikuttaa vahvasti, miten metsien hiilinielu otetaan laskelmissa huomioon. Tavoitteen saavuttamisen liittyy myös epävarmuus siitä, lasketaanko EU:n tuoreessa ohjelmassa Suomen metsien hiilinielu Suomen vai koko EU:n hyväksi.

Luonnonvarakeskus (Luke) julkisti maanantain uudet maankäyttöön ja metsiin liittyvät Lulucf-laskelmat. Niissä metsien laskennallinen hakkuukertymä vuosille 2021–2025 putoaa aikaisemmasta 83 miljoonasta kuutiosta noin 77 miljoonaan kuutioon.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos vuosittaiset hakkuut ylittävät 77 miljoonaa kuutiota, metsien hiilinielulla ei voi kompensoida muun maankäyttösektorin päästöjä. Toisaalta liikenteestä ja muussa maankäytöstä tulevat päästövähennykset pienentävät metsiin kohdistuvaa painetta. Jos tämä ei onnistu, Suomi voi joutua ostamaan päästöoikeuksia.

Se miten uuteen lukemaan päädyttiin jää vähintäänkin epäselväksi.

Niin sanotun Elon laskuopin mukaan Suomen metsät ovat jatkossakin hiilinielu, koska metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan. Viime vuoden ennätyshakkuut olivat noin 78 miljoonaa kuutiota ja kasvu oli noin 107 miljoonaa kuutiota. Metsien hiilivarasto kasvoi 30 miljoonaa kuutiota.

Lulucf-laskemien mukaan näin ei kuitenkaan ole, koska laskelman perustuu poliittisiin päätöksiin eikä biologiaan. Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi muistuttaa, että Luken laskelmissa on paljon muuttujia, ja niiden toteutumista tarkastellaan vasta vuoden 2025 jälkeen. Luken apulaisprofessorin Aleksi Lehtosen mukaan laskentaan liittyy epävarmuuksia ja menetelmiä kehitetään jatkuvasti. Hiilinielun vertailutaso voidaan laskea uudelleen, jos menetelmät muuttuvat.

Lulucf-laskemat ovat monimutkaisia ja niiden perusteista on tavallisen ihmisen vaikea saada selkoa. Tärkeää on tiedostaa, etteivät teoreettiset laskelmat muuta tosiasiaa, että Suomen metsät ovat jatkossakin vahva hiilinielu, ja hiilivarasto kasvaa entisestään. Hiilinieluja tärkeämpää ilmastonmuutoksen estämisessä on fossiilista raaka-aineista tulevien päästöjen vähentäminen.

Lulucf-laskelmat eivät vaikuta siihen, kuinka paljon metsiä hakataan. Hakkuumäärä riippuu markkinoista eikä valtiolla tai EU:lla ei ole asiassa päästövaltaa. Metsistä on pidettävä huolta, koska hyvin hoidetut metsät tuottavat puuta ja toimivat tehokkaina hiilinieluina.

Suomen metsät ovat jatkossakin vahva hiilinielu.

Lue lisää

"Tähän kysymykseen suomalaiset ansaitsevat vastauksen Jussi Halla-aholta" – SDP:n Lindtman ihmettelee perussuomalaisten kantaa

Boris Johnson asetti takarajan brexit-kauppasopimukselle – yhteisymmärrys on löydettävä 15. lokakuuta mennessä

Biotalousosaaminen on Suomen vahvuus

EU-maat erimielisiä Valko-Venäjän Lukashenkon pakotteista