Pääkirjoitus

Hyvinvoinnista pitää muistaa huolehtia

Maatiloilla pyritään pitämään mahdollisimman hyvää huolta koneista, rakennuksista, peltojen kasvukunnosta ja eläimistä. Omasta kunnosta ja jaksamisesta huolehtiminen jää muiden kiireiden alle. Keho ja mieli tarvitsevat säännöllistä hoitoa ja huoltoa.

Viljelijöiden jaksaminen on viime vuosina ollut kovalla koetuksella. Kovasta työstä ja isoista investoinneista huolimatta taloudellinen tulos on jäänyt heikoksi. Taloudelliset ongelmat ovat merkittävä syy siihen, että moni viljelijä uupuu sekä fyysisesti että henkisesti. Usein taloudelliset ja henkiset ongelmat kytkeytyvät toisiinsa.

Viljelijöiden jaksamisesta on viime vuosina puhuttu paljon. Siitä huolimatta avun hakeminen vaikeuksien keskellä saattaa olla erittäin vaikeaa. Apua kannattaa kuitenkin hakea ajoissa ennen kuin ongelmat kärjistyvät liikaa. Omasta jaksamisesta huolehtimisen lisäksi on hyvä muistaa kysyä kaveriltakin, miten hän jaksaa.

Ulkopuoliseen apuun turvautumisessa ei ole mitään hävettävää. Ei ole syytä ajatella, että pitää selvitä yksin, koska omillaan on aina ennenkin pärjätty.

Mela aloitti pari vuotta sitten Välitä viljelijästä -projektin. Projektin tavoitteena on edistää maatalousyrittäjien henkistä jaksamista ja ehkäistä uupumista. Sen puitteissa avun tarvitsijoille myönnetään ostopalvelusopimuksia, joilla voi hankkia asiantuntija-apua henkisiin, taloudellisiin ja juridisiin ongelmiin.

Projektin alkuvaiheessa epäiltiin, että kynnys avun hakemiseen saattaa olla liian korkea. Projekti on kuitenkin osoittautunut huomattavasti tarpeellisemmaksi kuin kukaan osasi odottaa. Viljelijät myös kokevat, että siitä on ollut hyötyä.

Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan työhyvinvointitiimin vetäjä Pirjo Saari selvitti lisensiaattityössään, millaisia vaikutuksia Välitä viljelijästä -projektilla on ollut. Tutkimuksen mukaan projekti on parantanut sitä hyödyntäneiden maatalousyrittäjien työkykyä ja vähentänyt psykosomaattista kuormitusta. (MT 17.12.)

Tutkimukseen vastanneista 82 prosenttia koki asiantuntija-avusta olleen hyötyä omalle jaksamisella ja selvästi yli puolet parisuhteelle tai muille ihmissuhteille.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mielestä Välitä viljelijästä on osoittautunut hyväksi toimintamalliksi, jonka kautta saa tukea ja apua matalalla kynnyksellä. Kiurun mukaan on tärkeää, että projektin vaikuttavuus on tutkimuksen avulla todistettu.

Kiuru muistuttaa, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on sitoutunut turvaamaan projektin jatkumisen vaalikauden loppuun asti. Ensi vuodelle siihen on varattu rahaa kaksi miljoonaa euroa ja vuosille 2021–2022 yhteensä neljä miljoonaa euroa. Vaalikauden lopulla on tarkoitus arvioida, voidaanko malli vakinaistaa.

Melan projektin lisäksi apua on tarjolla muualtakin. Esimerkiksi Kuopion kriisikeskuksella on Maaseudun turvaverkko -hanke.

Kriisikeskuksen toiminnanjohtajan Tiina Päivisen mukaan viljelijöiden yhteydenotoissa korostuu usein, että kriisejä on monta päällekkäin. Viljelijöiden ongelmat eivät kuitenkaan poikkea muiden ongelmista. Päivisen mukaan syitä yhteydenottoihin ovat ongelmat parisuhteissa tai perheessä, surua, sairauksia ja huoli omasta jaksamisesta.

Kriisien ennaltaehkäisyyn keskittyvä Maaseudun tukihenkilöverkko on tarjonnut apua jo yli kaksikymmentä vuotta. Tukihenkilö on koulutettu auttaja, joka tuntee maaseudun olosuhteet ja jonka kanssa voi yhdessä etsiä ratkaisua vaikeaan tilanteeseen.

Yrityksen menestyminen on kiinni siitä, miten yrittäjä jaksaa. Yrittäjän tärkein työväline on oma henkinen ja fyysinen jaksaminen. Siitä täytyy pitää huolta.

Ulkopuoliseen apuun turvautumisessa ei ole mitään hävettävää.

Lue lisää