Pääkirjoitus

Talous ja ilmasto kärkiaiheet 2020

Joulun ja uudenvuoden pyhät antavat useimmille kaivatun hengähdystauon. Villin politiikan syksyn jälkeen se kelpaa varmasti päättäjillekin.

Myös uusi hallitus saa vetää henkeä. Jos maan tarpeet eivät yllätä, pääministeri Sanna Marinkin (sd.) aikoo palata työmaalleen vasta loppiaisen jälkeen.

Eduskunta pitää taukoa helmikuun alkuun, mutta maan hallitus toimii periaatteessa ja usein käytännössäkin jatkuvasti. Ministerit joutuvat vastaamaan hallinnonalansa kysymyksistä tarvittaessa pyhänä ja arkena.

Arki koittaa "uuden sukupolven punamullalle" nopeasti. Hallitus ehtii vaalikauden loppuun mennessä tehdä tuhansia isoja ja pienempiä päätöksiä. Isoja ne ovat aina niille, joita päätökset koskevat.

Hallituksen suurimmat päätökset liittyvät siihen, mitä hallituspuolueet ovat yhteisessä ohjelmassaan sitoutuneet tekemään.

Keskeistä hallitusohjelmassa on sitoutuminen valtion talouden vastuulliseen hoitoon. Se on edellytys myös ohjelmassa luvatulle hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidolle ja kehittämiselle. 

Nämä kaikki ovat sidoksissa paitsi toisiinsa, myös työllisyysasteen nostamiseen. Se taas vaatii, että Suomessa on järkevää sekä tarjota että ottaa vastaan työtä.

Hyvä talouskehitys on viimevuodet tukenut työllisyysasteen nousua. Tunnustettu vaikutus on ollut myös Juha Sipilän (kesk.) hallituksen työmarkkinoille myymällä kiky-sopimuksella. Sen turvin suomalainen tuotanto on parantanut asemaansa moniin kilpailijamaihin, kuten Saksaan ja Ruotsiin verrattuna.

Taloustavoitteissaan Marinin hallitus kohtaa sekä hiipuvan talouskasvun että palkankorotushaluista kuumeilevat työmarkkinat.

Esimerkiksi Suomen Pankki pudotti joulun alla vuoden 2020 ennusteensa Suomen talouskasvusta 0,9 prosenttiin aiemmasta 1,5 prosentista. Vientialojen palkkaneuvottelut ovat kesken. Niiden jälkeen vuorossa on muun maussa muita aloja selvästi korkeampia palkankorotuksia vaativa hoiva-ala.

Vaikka hallitus ei suoraan työmarkkinaratkaisuihin puutu, jokainen työmarkkinaratkaisu osaltaan vaikuttaa hallituksen talous- ja työllisyystavoitteiden toteutumiseen. Näitä murheita hallituksen pöydällä tulee lähiaikoina riittämään.

Paineita hallitukselle tulee myös toimista, joilla se täyttää lupaustaan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. 

Median joulunajan haastatteluissa pääministeri Sanna Marin kuvaili ilmastohaastetta, että se edellyttää sekä päästöjen vähentämistä että hiilinielujen vahvistamista (Yle 21.12. ja IL 22.12.). Näistä vaatimuksista tuskin syntyy kiistaa.

Keinot, joilla päästöjä vähennetään tai vahvoista hiilinieluista huolehditaan, voivat puolestaan olla hallituksessa pahimmillaan kovakin riidanaihe. Oppositiossa etenkin kokoomukselle ja perussuomalaisille hallituksen riitely olisi ehtymätön aarrearkku.

Tämän uusi pääministeri näyttää huomanneen. Iltalehden haastattelussa Marin ei vainoa suomalaisten joulukinkkuja, vaan vaatii keinoja fossiilisista polttoaineista luopumiseen.

Talous ja ilmasto tulevat olemaan vuoden 2020 politiikan kärkiaiheet, mutta niillä on monelta osin kytkös toisiinsa. Jos Suomi kykenee EU:n ja maailman ilmastopolitiikassa olemaan halunsa mukaisesti kokoaan suurempi, se tarkoittaa myös vientimarkkinoita suomalaiselle osaamiselle.

Tätä osaamista pitäisi tietysti käyttää myös kotimaassa. Kuopioon suunnitellun maailman puhtaimman sellutehtaan ympäristöluvan kaatuminen Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli kova isku sekä taloudelle että ilmastolle – eli samalla hallituksen keskeisille tavoitteille.

Jos hallitus pystyy edistämään uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvia moderneja bioinvestointeja, se pääsee joka askelella lähemmäs maaliaan. Mahdollisuutta ei kannata kaataa joutaviin riitoihin.

Hallituksen riitely olisi oppositiolle pohjaton aarrearkku.

Lue lisää