Pääkirjoitus

Päättäjien hoidettava vastuunsa ilmastosta

Erityisesti eteläisen Suomen lumettomassa vesisateessa talvikauttaan viettävät saavat nyt kunnolla tuntumaa siitä, millaiseksi maailma meillä muuttuu ilmastonmuutoksen edetessä. On toki selvää, että ennenkin on vietetty lauhoja ja lumettomia talvia, mutta viime vuosien säiden äkilliset vaihtelut ja erityisesti talvikausien lämpöiset jaksot enteilevät sitä tulevaisuudenkuvaa, josta suurin osa tiedeyhteisöä on samaa mieltä.

Erityisesti talvet lämpenevät. Elämä ei ilmastonmuutoksen takia pohjoisella pallonpuoliskollakaan lopu, mutta siitä tulee vetisempää, harmaampaa ja pilvisempää.

Jos globaaleja päästöjä ei saada vähenemään, ilmastonmuutos vauhdittuu. Suomen osalta tämä tarkoittaa yleisen harmauden ohella sääolojen nopeita vaihteluita ja muun muassa satokausien ennakoimattomuutta. Metsien kasvun odotetaan toki kiihtyvän ja lisäävän hiilensidontaa, mutta myrskyjen ja tuholaisten vaikutusten uskotaan puolestaan verottavan metsien kasvua.

Kun Maaseudun Tulevaisuus kysyi suomalaisilta, mitä he itse aikovat tehdä asialle, tulos oli kaksijakoinen (MT 30.12.). Noin puolet suomalaisista oli valmis muuttamaan omia kulutustottumuksiaan ilmaston kannalta kestävimmiksi.

Ruokavaliotaan oli valmis muuttamaan vajaa neljännes suomalaisista. Autoilua ja lentomatkustamista puolestaan ilmoitti vähentävänsä noin viidennes kansalaisista, ja risteilymatkustamista hieman harvempi.

Noin joka kymmenes ilmoitti hankkivansa ympäristöystävällisempää polttoainetta, energiaa tai tekevänsä jotain muuta.

Kiintoisaa oli kuitenkin, että 40 prosenttia suomalaisista ei aikonut itse tehdä asialle mitään. Erityisen paljon heitä on perussuomalaisten kannattajissa. Myös Itä- ja Pohjois-Suomessa ollaan haluttomampia tinkimään omista kulutustottumuksista kuin Etelä- ja Länsi-Suomessa.

Johtavassa asemassa olevat ja ylemmät toimihenkilöt ovat myös muita valmiimpia ilmastotoimiin. Samoin naiset kokevat ilmastotoimet tarpeellisemmiksi kuin miehet.

Ennen kuin mitään ihmisryhmää syyllistetään vastuuttomuudesta tai itsekkyydestä, tulosta kannattaa miettiä tovi. Ilmastotoimien tekeminen on varmasti helpompaa heille, jotka muutenkin kuluttavat paljon. Pieni tinkiminen omasta kulutuksesta tai ulkomaanmatkailusta ei arkipäivän elämässä juuri tunnu.

Harvaan asutulla alueella oman auton käyttö on välttämätöntä. Myös elintasoerot eri osissa maata kohtelevat ilmastosta huolestuneita kansalaisiakin eri tavoin. Jos jokapäiväinen elanto on niukkaa, mahdollisuudet osallistua ilmastotalkoisiin ovat vähäisemmät kuin niillä, joilla on, mistä vähentää.

Silti yksittäisten kansalaistenkin mielipiteillä ja kulutusvalinnoilla on merkitystä. Ne pakottavat päättäjiä ottamaan asia tosissaan, ja tekemään sellaisia ratkaisuja, joiden vaikutukset ylittävät kansalaisten omat toimet.

Vaikka ilmastotoimiin muita kriittisemmin suhtautuvat perussuomalaiset paistattelevat nyt gallupien loisteessa, hallituksen on edelleen vankkumattomasti edettävä asettamiaan ilmastotavoitteita kohti.

Olennaisinta sekä kansallisesti että globaalisti on vähentää fossiilisen energian käyttöä. Hiilestä on pääkaupunkiseudullakin päästävä vihdoin eroon.

Myös liikennepolttoaineissa olisi hyväksyttävä, että sekä biodiesel, sähkö että kaasu ovat kaikki askelia oikeaan suuntaan. Kotimainen biokaasu olisi erityisesti maaseudulla erinomainen energianlähde.

Yksittäisten suomalaisten valmius tehdä ilmastotekoja on erinomainen asia, mutta hallituksen on tehtävä enemmän.

Sen on huolehdittava siitä, että taakka jakautuu oikeudenmukaisesti koko kansan kesken.

Jos jokapäiväinen elanto on niukkaa, mahdollisuudet osallistua ilmastotalkoisiin ovat vähäisemmät kuin niillä, joilla on, mistä vähentää.

Lue lisää