Pääkirjoitus

Ranskasta mallia Suomen maaseudulle

Kirjeenvaihtaja ja kirjailija Helena Petäistö on huolissaan Euroopan jakaantumisesta. Hänen mielestään Eurooppa ei ole koskaan ollut näin jakaantunut kuin nyt. (MT 3.1.)

Euroopan jakaantumisen lisäksi Petäistö ihmettelee Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa suomalaisten asennetta omaa maaseutua ja ruokaa kohtaan. Hänen mielestään metropolihössötys on kummallista maassa, jossa on tilaa eikä yhtään metropolia.

Petäistö muistuttaa, ettei samanlaista maaseudun ja kaupunkien vastakkain­asettelua kuin Suomessa ei ole missään muualla. Hän kysyy aiheellisesti, olemmeko unohtaneet, miten olemme pystyneet paljon nykyistä köyhempänä pitämään tämän maan elävänä ja vielä rakentamaan tiet ja muut. Hän kummastelee, mikä sen maaseudun nyt tekee niin mahdottomaksi.

Erityisesti Ranskaa hyvin tuntevana Petäistö muistuttaa, että Ranskassa meininki on toisenlaista kuin Suomessa. Ranskalaiset pitävät maan­viljelijöiden puolia maanviljelyksen lisäksi myös siksi, että viljelijät pitävät maiseman kauniina ja sellaisena kuin kullekin seudulle kuuluu.

Ranskalaisten suhtautuminen maaseutuun näkyy muun muassa siinä, että tutkimuslaitos Ifopin tekemän tutkimuksen mukaan ranskalaisista lähes 60 prosenttia haaveilee muutosta maalle (Yle 13.10 2019).

Petäistön mielestä maaseutu voisi olla myös Suomelle todellinen voimavara, koska Euroopan viimeiset luontoreservaatit ovat Suomi, Ruotsi ja Norja. Matkailijoita voisi kiinnostaa hänen mielestään Lapin lisäksi maailman ainutlaatuisin järvialue.

Petäistö on oikeassa myös siinä, että maaseudulla pitää olla eloa ja palveluja, koska luonnon keskelle haluavat luontomatkailijatkin kaipaavat niitä.

Matkailijoita kiinnostaa luonnon lisäksi ruokakulttuuri, mutta sitä ei osata hyödyntää. Petäistön mukaan ruuasta kyllä puhutaan ja tehdään kokki­ohjelmia, mutta emme itsekään osaa arvostaa omaa ruokaamme. Yhteisten ruokahetkien sijaan syömme omaan tahtiimme eineksiä. Petäistö ihmettelee, että matkailijoille on tarjolla pitsoja ja kebabia, vaikka esimerkiksi perinteinen lohikeitto on suurta herkkua Euroopassa.

Metropolihössötyksestä huolimatta tavalliset suomalaiset eivät ole unohtaneet maaseutua ja sen merkitystä. Eri asia on, miten kansalaisten mielipiteet näkyvät poliittisessa päätöksenteossa. Ylen runsas vuosi sitten julkistaman kyselyn mukaan neljä viidestä suomalaisesta haluaa, että koko Suomi pysyy asuttuna.

Vaikka kaupungistumista pidetään maailmanlaajuisena megatrendinä, ihmisten haaveet ovat erisuuntaisia. Ranskalaisten tapaa myös suomalaiset haaveilevat kodista maaseudun haja-­asutusalueella. Suomalaisista vain joka kymmenes haluisi asua suuren kaupungin keskustassa.

Maaseudun Tulevaisuuden teettämän kyselyn mukaan lähes miljoona suomalaista miettii vakavasti maallemuuttoa (MT 16.12.2019). Elinkeinoelämän keskusliiton kyselyn mukaan yrittäjät ovat selvästi tyytyväisempiä palveluihin maaseudun kunnissa. Yritykset myös kokevat, että poliitikot toimivat huomattavasti paremmin maaseudulla kuin kaupungeissa, (MT 19.8.2019)

Maaseudun ja kaupunkien vastakkain­asettelulle ei ole Suomessakaan kestäviä perusteita. Menestyksemme on kiinni siitä, että koko maan voimavarat pystytään ottamaan käyttöön.

Koko Suomen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että eri alueiden omat vahvuudet tunnistetaan ja alueita kehitetään näiden vahvuuksien pohjalta. Paikalliset asukkaat tietävät parhaiten, millainen politiikka alueelle sopii. Alueiden omien voimavarojen lisäksi tarvitaan panostuksia myös valtio­vallalta.

Meillä on ollut tapana ottaa mallia Ruotsista. Maaseudun mahdollisuuksien kehittämisessä mallia voi hakea myös Ranskasta.

Maaseutu voisi olla myös Suomelle todellinen voimavara.

Lue lisää