Viljelijöitä tarvitaan myös tulevaisuudessa - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus

Viljelijöitä tarvitaan myös tulevaisuudessa

Tutkija Lauri Reuter ennakoi ruuan muuttuvan seuraavien 30 vuoden aikana enemmän kuin edellisten 10 000 vuoden aikana. Reuter arvioi Maataloustieteen päivillä viime viikolla, että muutosta kiihdyttävät muun muassa tiedonkeruun, tekoälyn ja ruuan verkkokaupan kehittyminen. (MT 10.1.)

Tietoa voidaan kerätä muun muassa ravintotarpeesta ja ostoskäyttäytymisestä. Näiden tietojen perusteella elintarviketeollisuus ja ravintolat voisivat tarjota kuluttajille yksilöllisiä tuotteita 3D -tulostimen avulla.

Myös ruuantuotanto muuttuu teknologian kehittyessä. Esimerkiksi suomalainen Solar Foods on kehittänyt menetelmän, jolla voidaan valmistaa typestä, hiilidioksidista ja vedestä sähkön ja bakteerien avulla proteiinia. Menetelmää voitaisiin hyödyntää alueilla, joilla ruuantuotanto kuumuuden ja kuivuuden takia ei ole mahdollista.

Reuters saattaa olla arvoissaan oikeassa, koska kehityksen vauhti on sadan viime vuoden aikana ollut ruuantuotannossa kiivasta. Muun muassa lannoituksen ja koneellistumisen seurauksena maataloustuotannon tavat ovat muuttuneet ja tuotantomäärät kasvaneet valtavasti. Viime vuosikymmeninä kehityksen vauhti on kiihtynyt entisestään muun muassa tietotekniikan ja geeniteknologian ansiosta.

Ruuantuotannon tehostuminen on näkynyt kuluttajien kukkarossa. Vaikka ruuan kalleudesta puhutaan paljon, ruuan osuus kuluttajien menoista on pienentynyt reippaasti.

Ruuan osuus kotitalouksien menoista on vain vajaat 12 prosenttia. Vielä 1960-luvulla ruuan osuus oli noin kolmannes. Ruoka on suhteellisesti halventunut, vaikka ruoka ostetaan pidemmälle jalostettuna kuin aikaisemmin.

Ruuan arvostuksessa on parantamisen varaa, koska jokainen suomalainen heittää vuosittain hukkaan noin 24 kiloa syömäkelpoista ruokaa.

Arvoin mukaan maailmanlaajuisesti ruokahävikki tuottaa noin kahdeksan prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä. e2 Tutkimuksen tutkijan Kaisa Karttusen pari vuotta sitten tekemän Ruokitaan edes Itsemme -raportin mukaan ruokaa pidetään Suomessa helposti itsestään selvänä asiana, vaikka ruoka on sekä ihmisoikeus että rauhan edellytys.

Karttusen mukaan Suomen ruokajärjestelmän suurimpia heikkouksia on maatalouden heikko kannattavuus. Huoltovarmuuskeskuksenkin on muistuttanut samasta onglmasta.

Tuottajien kukkarossa ruuan tuotannon tehostuminen ei olekaan näkynyt, päinvastoin. Viljelijöiden tulot ovat jatkaneet edelleen alamäessä.

Sen sijaan, että ruokaa ja sen tuottajia arvostettaisiin, viljelijät ovat joutuneet entistä ahtaammalla sekä taloudellisesti että henkisesti. Jatkuvat aiheettomat moitteet ilmaston ja vesistöjen pilaamisesta ovat ajaneet yhdessä taloudellisen ahdingon kanssa monet viljelijät kestokyvyn rajoille ja jopa yli.

Ruuan tuotantotapojen kehittyminen on välttämätöntä, koska vuosisadan puoleen väliin mennessä maailmassa pitäisi kyetä tuottamaan ruokaa noin puolta enemmän kuin nyt. Se on kova haaste maailman ruokajärjestelmälle, koska ruuantuotantoon soveltuvien alueiden arvioidaan supistuvan ilmastonmuutoksen seurauksena.

Tieteen ja teknologian kehitys muuttaa ruuantuotantoa, mutta se ei tarkoita, ettei viljelijöitä tarvittaisi myös tulevaisuudessa. Heitä tarvitaan entistäkin enemmän, koska ruuan tuottamisen lisäksi viljelijöiden osaamista tarvitaan muun muassa ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Jos ilmastonmuutos heikentää viljelymahdollisuuksia Keski-Eurooppaa myöden, suomalaiset pellot nousevat arvoonsa. Ruokaturvan säilyminen edellyttää, että ruuan ja viljelijöiden arvostus nousee ja ruuan tuottaja saa työstää oikeudenmukaisen korvauksen.

Viljelijöiden osaamista tarvitaan muun muassa ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Lue lisää

Pitkä ja suloinen kiitollisuuden kesä

Hallitus ja oppositio ovat eri linjoilla EU:n massiivisesta raharatkaisusta – "Kaikkea ei voitu saada. Kun niin merkittävästi supistettiin, jotkin määrärahat jäivät pienemmiksi kuin oli esitetty"

Tutkijoiden mukaan nykyiset karttamerkinnät pohjoisnavasta ja arktisesta alueesta eivät pidä enää täysin paikkaansa – Jään sulaminen ja napa-alueiden muutokset vaikuttavat koko maapallon ilmastoon

Ilmastonmuutos on todennäköisesti lyhentänyt ja aikaistanut lintujen pesimäkausia Suomessa – "Kilpailu ravinnosta voi kiristyä, jos suurempi joukko lintuja pesii samanaikaisesti"