Pääkirjoitus

Työmarkkinoilla paha kiky-konkelo

Tammikuun alussa Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto pääsivät sopuun työehtosopimusneuvotteluissa. Sopimuksen mukaan palkat nousevat kahden vuoden aikana yhteensä 3,3 prosenttia. Lisäksi kilpailukykysopimuksen yhteydessä sovituista kiky-tunneista luovutaan, koska alan sopimuksessa ne sovittiin aikoinaan lisäpöytäkirjassa.

Vientiteollisuuden neuvottelutuloksesta odotettiin päänavausta, joka määrittää palkankorotusten tason myös muille sopimusneuvotteluille. Tätä niin sanottua Suomen mallia on pidetty esillä erityisesti työnantajaleirissä.

Neuvotteluista on tulossa ennakoituakin hankalammat. Odotuksista huolimatta vientialojen sopimuksesta ei tullut muille aloille päänavausta, vaan neuvotteluissa on ajauduttu pahaan umpisolmuun.

Viikonloppuna Teollisuusliitto, Paperiliitto ja Ammattiliitto Pro ilmoittivat kahden viikon lakkouhasta tammikuun 27. päivästä lähtien. Kysymys ei ole palkoista, vaan kiista koskee kiky-sopimuksen sisältämää 24 tunnin työajan pidennystä. Jos lakot toteutuvat, työnantajien arvion mukaan ne leikkaavat bruttokansantuotteesta 600 miljoonaa euroa.

Tulehtuneesta tilanteesta työmarkkinoilla kertoo, että Teknologiateollisuus ilmoitti vastatoimena keskeyttävänsä Pron jäsenten ay-maksujen perinnän ja tulouttamisen.

Ongelmallinen tilanne on myös Teollisuusliiton sisällä. Teknologiteollisuuden kanssa syntynyt sopimus koski vain entisen Metalliliiton jäseniä. Muutkin Teollisuusliiton jäsenet haluavat neuvottelujen aluksi kiky-tunnit pois. Samaa mieltä ovat muutkin työntekijäliitot. Työnantajien mielestä tämä ei käy, koska tunnit on kirjattu työehtosopimukseen. Työntekijöiden mielestä on ihan sama, miten kiky-tunneista on sovittu, koska neuvotteluvaiheessa koko työsopimus on auki.

Oman lukunsa ovat eilen alkaneet kunta-alan neuvottelut. Neuvottelut koskevat noin 420 000 palkansaajaa. Jo varhaisessa vaiheessa terveydenhoitoalan Tehy ja Super, hyvinvointialojen liitto JHL ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ovat vaatineet yleisen linjan ylittäviä palkankorotuksia. Samanlaisia viestejä on tullut muiltakin julkisen alan etujärjestöiltä.

Tehy vaatii 1,8 prosenttia yleistä linjaa korkeampia vuosittaisia palkankorotuksia seuraavien kymmenen vuoden ajan. Lisäkis puheenjohtaja Millariikka Rytkösen mukaan kiky-tunnit pitää poistaa myös tehyläisiltä.

Kuntatyönantajien työmarkkinajohtajan Markku Jalosen mukaan rahaa ylimääräisiin palkankorotuksiin ei ole eikä kiky-tunneista ole varaa luopua. Kuntien talous on jo valmiiksi kuralla ja työajan lyhentämisen vastineeksi kuntiin ja kuntayhtymiin pitäisi Jalosen mukaan palkata yli 5 000 työntekijää lisää.

Näyttää selvältä, etteivät työehtosopimusneuvottelut pääse kunnolla edes käyntiin, ennen kuin kiky-tunneista on päästy sopimukseen. Neuvottelut ovat pahassa konkelossa ja kielenkäyttö puolin ja toisin kovaa.

Työeläkeoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen muistuttaa, että kiky-sopimus tehtiin aikoinaan keskusjärjestöjen kesken. Niiden pitäisi hänen mielestään hoitaa sopimus myös loppuun asti. Nyt ne seuraavat sivusta, kun muut yrittävät hoitaa sopimuksen aiheuttamia ongelmia. (IS 13.1.)

Koskisen mielestä tilanteesta päästäisiin eteenpäin, jos kiky-sopimuksen osapuolet istuisivat neuvottelupöytään. Erityisesti Koskinen ihmettelee EK:n toimintaa.

Kiky-sopimuksen tulevaisuus ja muut työehtosopimukset on tavalla tai toisella ratkaistava kilpailukykyä vaarantamatta. Kilpailukyvyn saavuttaminen on hankalaa, mutta sen voi menettää nopeasti. Avoimen nokittelun sijaan tarvitaan aitoa halua neuvotteluratkaisuun, koska lakot tulisivat kaikille kalliiksi.

Avoimen nokittelun sijaan tarvitaan aitoa halua neuvotteluratkaisuun.

Lue lisää