Metsäkeskustelua kärjistetty turhaan - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Pääkirjoitus

Metsäkeskustelua kärjistetty turhaan

Suomalaisista metsistä ja niiden käytöstä käytävä keskustelu näyttää olevan erityisen hankalaa. Sen sijaan, että haluttaisiin etsiä yhteistä näkemystä, miten metsien käyttö täyttäisi mahdollisimman monta tavoitetta, keskustelua halutaan kärjistää ja ristiriitoja suorastaan haetaan.

Kotimaisesta keskustelusta saattaa saada jopa käsityksen, että meillä metsäasiat on hoidettu erityisen huonosti. Tällaisen väärän viestin levittäminen muihin maihin ei pitäisi olla kenenkään edun mukaista. Väärän viestin tyrkyttäminen EU:hun samaan aikaan, kun unioni valmistelee ilmastonmuutoksen vastatoimia, on vastuutonta.

Metsien merkitys on entisestään korostunut ilmastonmuutoksen torjumisen myötä. Metsä nähdään uusiutuvan raaka-aineen tuottamisen lisäksi aikaisempaa vahvemmin hiilinieluna. Vaikka metsät kasvavat kymmeniä miljoonia kuutioita enemmän kuin niitä käytetään, hakkuita halutaan rajoittaa.

Joulukuussa Greenpeace vaatii Suomen hallitusta hätäkokoukseen, koska "hiilinielu on romahtanut". Se johtui Greenpeacen mukaan toissavuoden hakkuiden kasvamisesta. Hakkuut todella kasvoivat noin 78 miljoonaan kuutioon, mutta samana vuonna metsät kasvoivat 107 kuutiota. Viime vuonna hakkuut vähenivät reilusti.

Hiilinielukeskustelun lisäksi väittelyä käydään metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisesta.

Viime viikolla WWF ilmoitti tyrmistyneensä tiedosta, joiden mukaan 34 000 hehtaaria aiemmin suojeltuja luontokohteita on jäänyt vaille lain suojaa. Järjestö vaatiikin vuoden 2014 alussa voimaan tuleen metsälain muuttamista. Tyrmistyksen aiheutti Luonnonvarakeskuksen tekemä arvio metsälain uudistuksen käytännön vaikutuksista. (MT 20.1.)

Kansanedustaja Satu Hassin (vihr.) mielestä arvokkaiden luontokohteiden suojelu ei saa olla vain sen varassa, että metsänomistaja ymmärtää lain tarkoituksen metsäkeskusta paremmin.

Se, onko tyrmistykseen käytännössä aihetta, on eri asia.

Metsäkeskuksen mukaan muutoksesta noin 70 prosenttia kohdistuu vähäpuustoisiin kohteisiin, kuten soihin, kallioihin, hietikoihin, kivikkoihin ja louhikoihin. Lisäksi yli tuhat hehtaaria alueesta on siirtynyt luonnonsuojelulain piiriin.

Metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen päällikkö Jarkko Partanen ei usko, että monikaan metsälain ulkopuolelle pudonnut alue altistuu jatkossakaan hakkuille. Iso osa näistä alueista tullee Partasen mukaan suojelluksi vapaaehtoisen Metso-ohjelman kautta.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola muistuttaa, että maan hallituksella on muitakin keinoja WWF:n esittämien uhkakuvien torjumiseksi. Tiirolan mukaan metsälakia ei ole syytä avata. Muutokset metsissä tapahtuvat hitaasti, joten lakimuutoksen vaikutuksia on liian aikaista arvioida.

Kyse on myös perustuslaista ja sen tarjoamasta omaisuudensuojasta. Metsälain mukaisessa suojelussa ei ole korvausperusteita, mutta luonnonsuojelulaissa on. Myös sertifioinnin kriteerit ovat Tiirolan mukaan metsälakia tiukemmat.

Vuoden 2014 alussa voimaan tullut uudistettu metsälaki antaa metsänomistajille aikaisempaa enemmän valtaa päättää, mitkä arvot hän haluaa asettaa metsässään etusijalle.

Metsänomistaja saa päättää, milloin ja miten metsää hakataan vai hakataanko lainkaan. Laki sallii muun muassa jatkuvan kasvatuksen, jonka hyvyydestä tai huonoudesta myös käydään kiivasta keskustelua. Yhteistä vanhaan metsälakiin on, että päätehakkuun jälkeen metsä on uudistettava.

Kärjistäminen on oiva keino herättää keskustelua, mutta asian edistämisen kannalta se on harvoin järkevää. Aina on parantamisen varaa, mutta metsäkeskustelussa pitäisi muistaa, että suomalaisten metsien hoito on ollut menestystarina. Metsien suojelussakin Suomi on EU:ssa aivan omaa luokkaansa.

Metsistä ja niiden käytöstä käytävä keskustelu näyttää olevan erityisen hankalaa.

Lue lisää

Tuore Nature-artikkeli yliarvioi karkeasti metsien käytön lisäystä Euroopassa

Vihreiden Jenni Pitko ja Satu Hassi vaativat selvitystä Metsien Suomi -kampanjan rahoittamisesta: "On valitettavaa, että valtion tukema kampanja levittää disinformaatiota suomalaisesta metsätaloudesta"

Itävallan metsänomistajille FSC-sertifiointi ei kelpaa, vaikka monessa Euroopan maassa se purjehtii myötätuulessa – "Olemme tiukasti FSC:tä vastaan"

Etelä-Suomen metsistä on hakattu puuta lähes suurimman kestävän hakkuumäärän verran