Asuntopolitiikkaan uusia näkökulmia - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus

Asuntopolitiikkaan uusia näkökulmia

Vaikka asuntorakentamisen ennakoidaan hidastuvan, rakennetaan kasvukeskuksiin edelleen kiivaasti. Samaan aikaan monilla paikkakunnilla asuntojen korjausvelka kasvaa ja asuntoja jää tyhjilleen.

Kehitys on johtanut siihen, että kasvukeskuksissa asumisesta on tullut todella kallista, ja asumistukimenot ovat kasvaneet jo yli kahteen miljardiin euroon. Osassa maata asunnoista ei pääse eroon millään hinnalla.

Asia on vakava koko kansatalouden kannalta. Tampereen yliopiston kiinteistökehittämisen teollisuusprofessori Ari Ahonen muistuttaa, että kiinteistöjen rakennusala muodostaa suurimman osan Suomen kansantalouden kirjanpidon tasearvosta. (MT 22.1.)

Ahosen mielestä teemme lapsille ja lastenlapsille kamalan palveluksen, jos päästämme asuntojen arvon romahtamaan. Hänen mielestään nyt jos koskaan pitää ryhtyä toimeen.

Asunto-osakeyhtiöiden ongelmat eivät kosketa pelkästään pieniä paikkakuntia. Ahosen arvion mukaan hankalia alueita on jo Porin ja Kouvolan kokoisissa kaupungeissa.

Kansantalouden ohella kysymys on yksittäisten suomalaisten omaisuuden arvosta.

Ahosen arvion mukaan reilut 30 prosenttia suomalaisista asuu alueilla, joissa asuntomarkkinat ovat sulaneet olemattomiin. Hänen mielestään valtioneuvoston pitäisi käynnistää selvitys asuntomarkkinoista yhdessä yksityisen sektorin kanssa.

Asuntojen arvon hupeneminen johtaa kierteeseen, jossa välttämättömienkin remonttien tekeminen tulee lähes mahdottomaksi. Suomessa on entistä enemmän paikkakuntia, joissa pankit eivät myönnä taloyhtiöille lainaa edes putkiremonttiin. Lainaa ei myönnetä, vaikka taloyhtiöllä ja sen osakkailla ei ole maksuhäiriöitä.

Mitä ongelmallisille asunto-osakeyhtiöille pitäisi tehdä?

Ahosen mielestä lyhytnäköisen purkamisen sijaan muuttotappiokunnissa kannattaisi esimerkiksi tarjota uudelle yrittäjälle ilmaiseksi asunto tyhjentyneestä talosta, jos hän maksaa veronsa kuntaan. Hän kehottaa myös miettimään, miten vanhoihin kerrostaloihin voisi sijoittaa yksityistä yritystoimintaa ja matkailupalveluja.

Ongelma ei koske pelkästään omistusasuntoja, vaan myös yhteiskunnan tuella rakennettuja asuntoja. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn vuokra-asuntojen purkutahti on kiihtynyt. Vuonna 2018 purkulupa annettiin 1 500 asunnolle. ARAn rahoitusesittelijän Mikko Laakson mukaan tyhjien vuokarakerrostalojen purkamista ovat kiihdyttäneet valtion aktiiviset toimet.

Vaikka Ahonen ei ole innostunut perinteisestä aluepolitiikasta, hänen mielestään hallituksen pitäisi katsoa asuntopolitiikkaa ja elinkeinopolitiikkaa rinnakkain.

Keskittäminen ja Suomen rakentaminen uudelleen ovat asumiskustannusten nousun ja toisaalta asuntojen arvon menetyksen lisäksi ongelmallista myös ympäristön kannalta. Tampereen yliopiston yliopistotutkijan, arkkitehti Satu Huuhkan mukaan Suomessa puretaan rakennuksia Euroopan mittakaavassa innokkaasti. Se ei ole hänen mielestään ekologisesti järkevää.

Huuhkan mielestä maaseudun tyhjät asunnot voi nähdä myös merkittävänä kansallisena resurssina. Jos maailmassa tapahtuu isoja ikäviä mullistuksia, maaseudun rakennusreservi tarjoaa mahdollisuuden omavaraisuuteen. Tämä edellyttää, että rakennuksista pidetään huolta.

Uusia näkökulmia ja ajatuksia asuntopolitiikkaan sekä elinkeinopolitiikkaan tarvitaan. Keskittäminen tulee kansantaloudelle ja erityisesti yksittäisille ihmisille todella kalliiksi.

Parhaillaan etsitään keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tällaisessa tilanteessa ei ole järkevää rakentaa Suomea uudelleen ja jättää olemassa oleva rakennuskanta heitteille. Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen olisi mittava ympäristöteko. Lisäksi useiden tutkimusten mukaan suomalaiset haluaisivat asua maaseudulla, jos se olisi mahdollista.

Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen olisi mittava ympäristöteko.

Lue lisää

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen laskee: "Koronakriisin lasku on 133 euroa vuodessa"

Keskittämisen haitat

Ravitaloudessa syytä kääntää katse tulevaan – "Tarvitaan alueen toimijoita ja kaupunkeja mukaan pääomittamaan investointeja"

Uutistausta: Ravien valtiontukilukujen takaa paljastuu yhteisen tahtotilan puute