Pääkirjoitus

Ilmastotavoitteet ja talous lyövät kättä

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus esitteli maanantaina suunnitelman, miten Suomesta tulee hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hallituksen laatimassa tiekartassa päästövähennykset ovat etusijalla, mutta samalla vahvistetaan metsien ja peltojen hiilensidontaa.

Tavoitteeseen pääsemiseksi on tärkeää, että tavoitteena on toteuttaa siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla. Tähän saakka ilmastokeskustelussa on kiinnitetty näihin asioihin aivan liian vähän huomiota. Oikeudenmukaisuutta on muun muassa, ettei uusia liikennepolttoaineiden korotuksia tule.

Hyvää hallituksen ohjelmassa on myös, että ilmastonmuutos nähdään uhan lisäksi myös mahdollisuutena luoda elinvoimaisuutta, kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia. Vastakkainasettelun sijaan talous ja ilmastotavoitteet lyövät ohjelmassa kättä.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan suomalaisilla yrityksillä on osaamista ja tarjottavaa myös maailmalle puhtaissa teknologioissa. Hänen mielestään yrityksissä syntyvät ilmastoratkaisut tarjoavat mahdollisuuden maailmanlaajuiselle liiketoiminnalle.

Teknologian kehitystä vauhditetaan uudella ilmastorahastolla, jolla on tarkoitus rahoittaa muun muassa kiertotaloutta, puhtaan teknologian ratkaisuja sekä energiatehokkuutta. Jo tällä vaalikaudella rahasto voi käyttää näihin tarkoituksiin satoja miljoonia euroa. Myös teollisuuden sähkövero lasketaan EU:n sallimaan minimitasoon.

Maankäyttösektorin hiilensidontaa halutaan tehostaa vähintään kolmella miljoonalla hiilidioksiditonnilla vuoteen 2035 mennessä lisäämällä metsien kasvua tuhkalannoituksella sekä metsityksellä. Myös biokaasun käyttöön ja puurakentamiseen pyritään saamaan lisää vauhtia.

Maa- ja metsätalous ovat avainasemassa hiilen sidonnassa, mutta teollisuuden rooli päästöjen vähentämisessä on keskeinen. Vaikka jokaisen on syytä ottaa omassa kulutuksessaan huomion ilmastonmuutoksen torjunta, merkittävät vähennykset tulevat teollisuudesta.

Vuonna 2018 päästökaupan piiriin kuuluvien teollisuuslaitosten osuus Suomen kasvuhuonepäästöistä oli 46 prosenttia, joten mahdollisuudet päästöjen leikkaamiseen ovat tavallisiin kuluttajiin verrattuna mittavat.

Esimerkiksi SSAB:n Tornion terästehtaan päästöt ovat noin seitsemän prosenttia Suomen kaikista hiilidioksidipäästöistä. Se on lähes yhtä paljon kuin maataloudella ja henkilöautoliikenteellä. Muutos on tulossa, koska SSAB:n tavoitteena on tuottaa hiilidioksidivapaata terästä vuonna 2026. Myös Energiateollisuus on sitoutunut puolittamaan energiantuotannon päästöt vuoteen 2030 mennessä.

Hallituksen suunnitelma on saanut ympäristöjärjestöjä lukuun ottamatta laajalti myönteisen vastaanoton.

Ympäristöjärjestöjä hiertää, ettei turpeen verotuksen puututtu. Järjestöjen mielestä turpeen käytöstä pitää luopua kokonaan. WWF:n ilmastoasiantuntijan Mia Rahusen mielestä hallituksen ilmastopolitiikka ei ole uskottavaa, niin kauan kun turpeen käyttöä ei lopeteta.

Turpeen varteenotettava korvaaja on puu, mutta ympäristöjärjestöjen mielestä puutakaan ei saisi polttaa.

Turpeen käyttö tulee joka tapauksessa vähenemään muun muassa päästöoikeuksien kallistumisen seurauksena. Myös hallitusohjelmassa on sitouduttu turpeen käytön puolittamiseen.

Energiateollisuuden toimitusjohtajan Jukka Leskelän mukaan turve ei ole ongelma hiilineutraaliustavoitteen kannalta. Hän muistuttaa, että turpeen korvaamisen rinnalla pitää pohtia muun muassa energiahuollon toimitus- ja huoltovarmuutta.

Hallitus on ilmastonmuutoksen torjunnassa oikealla tiellä. Myös EU:n Green Dealissa on syytä huomioida alueellinen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Hallitus on ilmastonmuutoksen torjunnassa oikealla tiellä.

Lue lisää

Puurakentaminen vihdoin vauhdissa

Hallituksen tavoitteet ovat epärealistisia

Eurooppalaiset ympäristöjärjestöt: Uusille vesivoimaloille ei pidä myöntää julkista tukea

Suojelualueet auttavat vesilintuja siirtymään pohjoisemmaksi ilmastonmuutoksen jaloista