Pääkirjoitus

Reipasta keskustelua muita loukkaamatta

Valtiopäivät keskiviikkona avannut Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on huolissaan vastakkainasettelun lisääntymisestä ja yhteiskunnan keskusteluilmapiirin tilasta. Puheessaan hän pohti muun muassa, mistä vihapuhe syntyy. Erityisesti hän muistutti, etteivät rasisimi ja antisemitismi ansaitse mitään jalansijaa yhteiskunnassamme.

Niinistö osallistui hiljattain Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin vapautumisen ja holokaustin muistotilaisuuksiin. Nämä tapahtumat antavat hänen mukaansa ajattelemisen aihetta myös nykyajassa: "Ei ihmisluonto muutamassa sukupolvessa ole muuttunut vihalle immuuniksi".

Niinistön mielestä on aiheellista pohtia, "millainen kehityskulku saa ihmisen myötäilemään tai ainakin sulkemaan silmänsä toiminnalta, jota hän vain vähän aiemmin ei olisi kuvitellutkaan tapahtuvan".

Presidentti Niinistö ilmaisi jo uudenvuodenpuheessaan huolensa keskustelukulttuurin nopeasta muuttumisesta ja siitä, miten me kohtelemme toisiamme. Jos halua aitoon keskusteluun ei enää ole, lisääntyy hänen mielestään tahallinen väärinymmärtäminen.

Eduskuntaan muutaman vuoden tauon jälkeen palannut kansanedustaja Merja Kyllönen (vas.) hämmästelee eduskunnan nopeasti muuttunutta ilmapiiriä. Vallalla on hänen mielestään "minä minä" -ajatusmaailma, jossa tietoon perustuva tyyli on muuttunut minusta tuntuu -ajatteluun. (Kainuun Sanomat 4.2.)

Kyllönen on täysin samaa mieltä poisjääneiden entisten kansanedustajien kanssa siitä, että nykyisin toiminta on yhteistyökyvytöntä, mutta ennen kaikkea yhteistyöhalutonta. Nyt eletään hänen mukaansa narsismin ja yksilökeskeisen ajattelun aikaa. Tilanne on Kyllösen mielestä kammottava näin pienelle maalle.

Myös eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) kiinnitti valtiopäivien avajaisissa huomiota kielenkäytön kärjistymiseen. Vanhanen muistutti kansaedustajia, että vaikka perustuslain vaatimus arvokkuudesta ja toisten kunnioittamisesta koskee eduskunnassa tehtävää työtä, hyvät käytöstavat on syytä muistaa myös eduskunnan ulkopuolella.

Vanhasen mielestä kansanedustajien on kunnioitettava toiminnassaan oikeusvaltion toimintaperiaatteita eikä politisoida juridiikkaa.

Vastakkainasettelu on näkynyt muun muassa keskusteluissa maahanmuutosta, ilmastonmuutoksesta, lihansyönnistä ja susista. Vaikka asiallista ja toisenlaisten näkemykset huomioonottavaa keskustelua tarvitaan erityisesti eduskunnassa, olisi se tarpeen myös esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisessa mediassa sananvapautta venytetään liian usein yli rajan.

Suomalaiset jakavat presidentti Niinistön ja puhemies Vanhasen huolen poliittisen keskustelu muuttumisesta huonompaan suuntaan. Maaseudun Tulevaisuuden tammikuussa Kantar TNS Agrilla teettämän kyselyn mukaan 57 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että poliittinen keskustelu on Suomessa muuttunut epäasialliseksi ja liian kärjekkääksi. (MT 3.2.)

Toisenlaisten näkemysten huomioiminen ja kunnioittaminen eivät tarkoita, etteikö saisi olla eri mieltä ja keskustella asioista railakkaasti. Kuten Vanhanen puheessaan totesi, demokratiaan kuuluu vallan ja vastavoimien välinen avoin haastaminen ja väittely.

Keskustelu eduskunnassa on parhaimmillaan välihuutoineen kiivasta ja värikästä, mutta samalla myös kunnioitetaan omista näkemyksistä poikkeavia kantoja. Huonoimmillaan se on toisten mielipiteiden ylenkatsomista ja henkilöön käyviä loukkauksia.

Kansanedustajien on syytä käyttäytyä korkean luottamustehtävänsä edellyttämällä tavalla. Samaa – tosia kunnioittavaa käytöstä – voi perustellusti odottaa meiltä kaikilta.

Tosia kunnioittavaa käytöstä voi perustellusti odottaa meiltä kaikilta.

Lue lisää

Haavoittuvassa asemassa olevat lapset ovat ilman suojaa myös verkossa

Eduskunta pyrkii avaamaan toimintaansa lokakuun puolivälissä

Puhemies Vehviläinen ennakoi eduskunnan syksyyn useita välikysymyksiä – tunteita kuumottavat ainakin ilmastotoimet, talous, työvoimapula, maahanmuutto ja Veikkauksen voittovarat

Mies tuomittiin 80 päiväsakkoon ex-pääministeri Sipilän pahoinpitelystä