Pääkirjoitus

Metsätaloudella on valoisa tulevaisuus

Viime vuonna käytiin kiivasta keskustelua ilmaston kannalta kestävästä metsien hakkuutasosta. Oman lisänsä sekavaan soppaan toi se, että hiilinielulaskelmat muuttuivat vuoden aikana monta kertaa.

Joulukuussa tulivat viimeisimmät luvut, mutta lopullista totuutta niin sanotuista lulucf-laskelmista ei ole vielä löydetty. Luonnonvarakeskuksen (Luke) maankäyttöön ja metsiin liittyvien lulucf-laskelmien mukaan metsien laskennallinen hakkuukertymä vuosille 2021–2025 putoaa aikaisemmasta 83 miljoonasta kuutiosta noin 77 miljoonaan kuutioon.

Vuonna 2018 metsien hakkuut nousivat ennätykseen. Runkopuuta hakattiin 78 miljoonaa kuutiometriä. Tilastokeskuksen kerrottua hakkuiden määrän Greenpeace vaati maan hallitusta hätäistuntoon, koska järjestön mukaan metsien hiilinielu on romahtanut. Romahdus oli kylläkin suhteellinen, koska metsät kasvoivat vuoden aikana 107 miljoonaa kuutiota.

Keskustelussa unohtuu, että hakkuumäärä riippuu markkinoista, eikä valtiolla tai EU:lla ole asiassa päästövaltaa.

Viime vuonna tilanne puumarkkinoilla muuttui ja teollisuuden puunkäyttö väheni. Vuonna 2018 teollisuuden käyttöön hakattiin puuta noin 70 miljoonaa kuutiota ja viime vuonna noin 63 miljoonaa kuutiota. (MT 7.2.)

Jos jotakin hyvää puun käytön vähenemisestä haluaa etsiä, niin metsien hiilivarastot ja hiilinielu kasvavat entistä nopeammin. Muuten puun käytön väheneminen on haitallista sekä kansantaloudelle että lopulta myös ilmastolle. Kärsijöinä ovat myös metsänomistajat sekä koneyrittäjät.

Puun käytön vähenemisen pitäisi lisätä laskennallisia hakkuumahdollisuuksia tulevaisuudessa. Edellinen matalasuhdanne ja metsäteollisuuden laaja työtaistelu ainakin vähensivät lulucf:n laskennallisia hakkuumahdollisuuksia.

Teollisuuden puuntarpeen ennakoidaan vähenevän edelleen tänä vuonna. Paljon riippuu myös siitä, millainen vaikutus puuntarpeeseen on metsäteollisuuden lakoilla ja mahdollisilla työsuluilla.

Lakkojen vaikutus näkyy jo metsätyömailla. Esimerkiksi Metsä Group on pysäyttänyt korjuutyömaat kokonaan. Muilla isoilla metsäyhtiöillä ovat talvileimikoiden hakkuut käynnissä niillä alueilla, joilla se on mahdollista.

Koneyrittäjien liiton varapuheenjohtajan Mika Jormakan mukaan lakkoilun aiheuttama tilanne aiheuttaa ongelmia koko kentälle. Hän on huolissaan myös vähentyneen puunkorjuu yhteiskunnallisista vaikutuksista. Jormakka pelkää, että maakuntiin syntyy aikamoinen monttu verokertymään ja elinvoimaan.

MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen muistuttaa, että ostomäärien vähentymisen lisäksi puun hinta on alentunut. Karttusen mukaan lakon takia tuotannosta jää pois yksityismetsien puuta jopa miljoona kuutiota viikossa. Se vastaa noin 35 miljoonan euron kantorahatuloja.

Vaikka suhdanne vähentää nyt hakkuita, metsien hoitoa ei pidä unohtaa. Uusiutuvan ja kestävästi tuotetun raaka-aineen kysyntä kasvaa tulevaisuudessa. Puulla ja siitä tehdyillä tuotteilla on valoisa tulevaisuus.

Puusta pystytään valmistamaan lähes kaikki samoja tuotteita kuin fossiilisista raaka-aineista. Puurakentamisen suosio on nousussa. Lisäksi kivihiilen käytön loppuminen ja turpeen käytön väheneminen lisäävät vaihtoehtoisten polttoaineiden kysyntää. Näillä näkymin puu on ainoa realistinen vaihtoehto.

Bioenergian ry:n arvion mukaan metsähakkeen käyttö kasvaa tulevaisuudessa ainakin 40 prosenttia nykyisestä. Viime vuonna metsähaketta käytettiin noin kahdeksan miljoonaa kuutiota.

Synkkänä pilvenä metsätalouden horisontissa on EU:ssa valmisteilla oleva Green Deal. Suomalaisten edunvalvojien on kyettävä vakuuttamaan EU-päättäjät siitä, että metsien hoito ja hakkuut ovat ympäristönkin etu.

Synkkänä pilvenä horisontissa on EU:ssa valmisteilla oleva Green Deal.

Lue lisää

Kalmari jyrähtää luontojärjestöille: "Yhdellä puhelinsoitolla olisi voitu selvittää asiaa ja silti jatketaan somessa virheellisen tiedon jakamista"

Uutta potkua Itämeri-yhteistyöhön

”Olen huomannut, miten populistista keskustelua Suomessa käydään ja siinä erityisesti naudat ovat suurin pahis" – kotieläinlobbarin arki eletään Valtimolla ja Brysselissä

Entäs jos Suomen hiilinieluilla korvattaisiin Keski-Euroopan autoteollisuuden päästöjä?