Pääkirjoitus

Ilmastotoimiin tarvitaan rahaa

Ilmastonmuutoksen torjuminen on nostanut metsien ja maatalouden merkityksen uudelle tasolle. Puun ja ruuan tuottamisen sijaan ne nähdään hiilensitojina. Näin on myös Euroopan unionin komission ilmasto- ja ympäristöohjelmassa (Green Deal).

Ohjelmassa maa- ja metsätaloudelta odotetaan mittavia ilmastotekoja, mutta samaan aikaan rahoitusta ollaan leikkaamassa. MTK:n mukaan Green Dealin perusongelma on, että tuottajille esitetään lisää vaatimuksia ja kustannuksia, mutta niiden rahoituksesta ei puhuta mitään. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila muistuttaa, että rahoituksen ja kunnian­himoisten tavoitteiden välillä on ammottava kuilu. (MT 12.2.)

Sen lisäksi, että maataloustukien tasoa leikataan, niitä kohdennetaan vahvasti ilmastotoimiin. Niihin on tarkoitus käyttää 40 prosenttia maataloustuista.

Oululainen maanviljelijä Henri Lamberg ei vastusta maataloustukien sitomista ilmastotoimiin, mutta vaatimusten pitää perustua faktoihin, Hänen mielestään ilmastotoimiin tarvitaan lisää porkkanoita. Lambergin mukaan ilmastotekoja ei voi odottaa, jos tiloilla ei ole resursseja niitä toteuttaa. (HS 14.2.)

Metsien osalta Green Dealin viesti on MTK:n mukaan vinossa, koska metsät nähdään oivallisena hiilivarastona. Järjestö haluaa muun muassa, että puurakentaminen otetaan ohjelmaan mukaan.

Ohjelmassa ei huomioida, että metsät ovat avainasemassa siirryttäessä hiilineutraaliin Eurooppaan. Sen lisäksi, että metsät sitovat hiiltä, puusta voidaan valmistaa tuotteita, jotka korvaavat fossiilisista ja muista uusiutumattomista raaka-aineista tehtyjä tuotteita.

Europarlamentaarikko Elsi Kataisen (kesk.) mielestä on käsittämätöntä, että Green Dealin valmistelusta vastaava komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans on jättänyt bio­talouden vain kahteen virkkeeseen eikä puurakentamista mainita sanaakaan. Kataisen mielestä puu­rakentaminen pitää saada Green Dealiin mukaan.

Euroopan parlamentin metsästrate­giasta vastaavan Petri Sarvamaan (kok.) mielestä EU-komission metsä­näkemys pitää kääntää kokonaan toisinpäin. Hänen mukaansa komission esitys on täysin järjen vastainen, ja jos sitä ei muuteta, metsistä saatava hyöty tukahdutetaan. Komission esityksessä metsät liitetään muun muassa suojeluun, ennallistamiseen ja metsittämiseen.

Osana uutta ohjelmaa hiljattain sovitut hiilinielujen laskusäännöt avataan uudelleen. Sarvamaa pelkää, että vääntö laskusäänöistä tulee olemaan vieläkin vaikeampaa kuin viimeksi.

Europarlamentaarikko Laura Huhtasaari pelkää, että Green Deal uhkaa suomalaisen metsäteollisuuden ja -talouden erityispiirteitä.

Green Dealiin liittyy massiivinen investointiohjelma, jossa EU varautuu torjumaan ilmastonmuutosta tuhannen miljardin euron investoinneilla seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Osana ohjelmaa on niin sanottu oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, jonka avulla on tarkoitus tukea hiili­neutraaliuteen siirtymisen aiheuttamia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Rahaston varat suunnataan valtaosin hiilestä riippuvaisille maille kuten esimerkiksi Puolalle, jossa energiasta tuotetaan hiilellä noin 80 prosenttia.

Suomalaisten edunvalvojien pitää olla nyt hereillä. Green Deal on mittavine investointiohjelmineen Suomelle myös iso mahdollisuus, koska meillä on ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvittavaa osaamista. Suomalainen metsänhoito on jo sinällään valmis vientituote, ja cleantech on jo pitkään ollut keskeinen osa Suomen kansallista innovaatiostrategiaa.

Komissio haluaa, että siirtyminen hiilineutraaliin Eurooppaan tehdään oikeudenmukaisesti. Oikeuden­mukaisuusvaatimuksen pitää koskea myös maa- ja metsätaloutta. Vaatimusten lisääminen ja rahoituksen leikkaaminen eivät sitä ole.

Rahoituksen ja kunnianhimoisten tavoitteiden välillä on ammottava kuilu.

Lue lisää

Cap-uudistuksesta toivotaan syntyvän sopu tällä viikolla – MTK:n huolena turvemaat, paljaan maan kielto, viljelykiertovaatimus ja tuen siirto suurilta pienille tiloille

Varsinais-Suomen MTK jakoi kevätkokouksessaan ansiomerkkejä

MTK kritisoi Euroopan komissiota hitaasta päätöksenteosta

Ilmastoystävällisen ruokavalion on huomioitava myös hävikki ja ylikulutus, Pohjoismaiden tuottajajärjestöjen puheenjohtajat muistuttavat