Pääkirjoitus

Malmin rakentaminen aiheuttaisi jättipäästöt

Ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa on tähän saakka keskitytty lähinnä hiilinielujen kasvattamiseen ja siihen, kuinka paljon metsiä saa hakata. Myös maa- ja kotieläintaloudelle on esitetty erilaisia vaatimuksia. Sen sijaan esimerkiksi rakentamisen aiheuttamista päästöistä puhutaan vähän, vaikka pääkaupunkiseudulla ja maakuntakeskuksissa on meneillään mittava rakennusbuumi.

Rakentamisen ilmastovaikutuksiin pitäisi kiinnittää huomiota, koska betonin ja rakennusteräksen valmistaminen aiheuttavat isoja päästöjä. Vaikka Helsinkiin hiljattain valmistuneen Tripla-kauppakeskuksen rakentamiseen käytettiin betonia 200 000 kuutiota sekä betonirautaa ja terästä yhteensä noin 25 000 tonnia, hankkeen ilmastovaikutuksia ei ole laskettu. (MT 12.4.2019)

Ilmastonmuutoksen hidastaminen ei näytä olevan päällimmäisenä myöskään Helsingin kaupungin suunnitelmissa rakentaa Malmin lentoaseman alueelle 25 000 asukkaan lähiö. Rakennustöiden pitäisi alkaa tällä vuosikymmenellä.

Lentoasema-alueen ottaminen rakennuskäyttöön edellyttää mittavia esirakennustöitä, koska alue on suota. Hiljattain valmistuneen suunnittelu- ja konsulttiyhtiö Rambollin selvityksen mukaan esirakennustyöt aiheuttavat ainakin 343 miljoonan kilon hiilidioksidipäästöt. Esirakentaminen toteutetaan pääosin pilaristabiloinnilla, jossa maahan kairatut reiät täytetään sementillä. Näitä reikiä tarvitaan satojatuhansia. (Suomen Kuvalehti 17.2.)

Kokonaispäästöt ovat paljon suuremmat, koska laskelmissa selvitettiin vain päästöjä, joita syntyy katujen, puistojen ja pihojen esirakentamisesta. Lisäksi alueelle rakennettavien talojen pohjat pitää paaluttaa teräsbetonipaaluilla. Laskelmissa ei myöskään ole huomioitu varsinaisen rakentamisen aiheuttamia päästöjä.

Paaluja tarvitaan yhteensä noin 14 000 kilometriä. Niihin tarvittava sementtimäärä vastaa noin kolmannesta Suomen vuotuisesta sementtituotannosta. Paalujen tuotannosta tulee yli 350 000 tonnin hiilidioksidipäästöt. Tämän hiilimäärän sitomisen tarvitaan puuta noin 350 000 kuutiota.

Rakentamisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen lisäksi ongelmana on, että alueen maaperässä on vaarallista rikkihappo- eli sulfidisavea. Geologian tutkimuskeskuksen mukaan sulfidisavi on Suomen pahimpiin ympäristöongelmiin kuuluvaa ainesta. Mihin tällainen savi voidaan siirtää, ettei siitä aiheudu vaaraa ympäristölle?

Lentoliikenteen säilyttämisestä Malmin lentoasemalla voidaan perustellusti olla montaa mieltä. Pitää kuitenkin muistaa, että Malmin lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä. Jos kenttä suljetaan, mihin muun muassa lentokoulutus siirretään?

Toinen kysymys on, millaisia ilmastovaikutuksia rakennushankkeella on. On aivan selvä, että ilmaston kannalta ei ole mitään järkeä rakentaa suolle 25 000 asukkaan lähiö.

Kuinka on mahdollista, että samat poliitikot, jotka vaativat muilta kiireellisiä ilmastotoimia, kannattavat Malmin kentän rakentamista? Näin siitä huolimatta, että siitä aiheutuvat päästöt ovat järkyttävän isot. Miksi luonnonsuojelua valtakunnallisella tasolla kiivaasti ajavat kaupunginvaltuutetut eivät aja tai edes kannata Malmin kentän arvokkaan ympäristön suojelua?

Helsingin ilmastostrategiassa ei huomioida lainkaan Malmin kentän paaluttamisen ympäristövaikutuksia. Kaupunki perustelee sitä sillä, että sementti ja paalut valmistetaan muualla kuin Helsingissä (IL 1.4.2019). Perustelu on kaikilla tavoin kestämätön. Malmin rakentamisen päästöjä ei voi sysätä esimerkiksi Lappeenrannan piikkiin.

Ilmastotekojen vaatiminen muilta olisi uskottavampaa, jos vaatijat näyttäisivät itse mallia.

Ilmaston kannalta ei ole mitään järkeä rakentaa suolle 25 000 asukkaan lähiö.

Lue lisää