Pääkirjoitus

Bioenergian kohtalosta edessä ratkaiseva taisto

Biopolttoaineissa Suomella ei edes ole b-suunnitelmaa

Euroopan parlamentissa käydään kuluvana kesänä koko Suomen kannalta merkittävä taisto. Vastakkain ovat biopolttoaineiden kannattajat ja vastustajat. Jos vastustajien kanta voittaa, lopputulos olisi Suomen biopolttoaineiden kannalta katastrofi.

Tällä hetkellä ei hyvältä näytä. Europarlamentin ympäristövaliokunnan kannalla on asiassa huomattava painoarvo. Sen pohjapaperin tehnyt hollantilainen vihreä parlamentaarikko Bas Eickhout luki madonluvut suomalaishankkeille (MT 14.6.).

Käytännössä hänen raporttinsa lopettaisi Suomeen suunnitellut investoinnit liikenteen biopolttaineisiin. Lisäksi Eickhout vaikeuttaisi olennaisesti biopohjaisen energian käyttöä sähkön ja lämmön tuottamisessa.

Perusajatuksena koko bioenergiaa koskevassa vihreän siiven raportissa on turvata metsien hiilinielut tilanteessa, jossa maailman ilmasto lämpenee voimakkaasti. Sen sijaan siinä ei oteta huomioon riittävällä tavalla sitä, että Suomessa metsää hakataan vähemmän kuin se kasvaa.

Lisäksi huomiotta jää toinen aivan olennainen asia. Jos metsiä hakataan, uusi kasvava puuaines sitoo hiiltä enemmän kuin vanha metsä. Ilmaston lämpeneminen vaatii hiilinieluja myös parinkymmenen vuoden päästä. Silloin suomalainen tehokas ja eettinen metsänhoito tarjoaisi niitä.

Suomalaiset metsänomistajat, teollisuus ja myös maan hallitus toivovat tolkkua parlamentin päätöksentekoon.

Ympäristövaliokunta kiinnittää suurta huomiota lyhytaikaiseen vähenemään hiilensidonnassa, vaikka edut korvautuisivat myöhemmin jopa nykyistä suurempina. Samanaikaisesti se ei uskalla tarttua täysimääräisesti vaikkapa Puolan ja Saksan hiilenkäyttöön. Suurten yksittäisten hiililaitosten päästöt ovat valtavia. Edes Suomen liikennesektorin kokonaispäästöt eivät yllä niihin.

Tällä hetkellä asia on kiivaan lobbaamisen kohteena. Etujärjestöjen lisäksi keskeisessä asemassa ovat suomalaiset ja ruotsalaiset europarlamentaarikot. Asiat olisi nopeasti saatava suhteutumaan suureen kuvaan.

Erityisen toivottavaa olisi, jos suomalaisen energiantuotannon ominaispiirteisiin ja paikallisiin olosuhteisiin saataisiin ymmärrystä demareiden ja vihreiden ryhmissä. Kansallisesti merkittävintä olisi Ranskan tuki.

Ympäristöaktiivit uskovat aurinkoenergian ratkaisevan pääosan energiasektorin ilmastotavoitteista. Voi olla, mutta kaikissa maissa näin ei käy. Missään maassa asia ei myöskään etene niin nopeasti, kuin toiveikkaimmat uskovat.

Samaan aikaan asiassa on pakko edetä. Biopolttoaineet ovat edelleen kilpailukykyisiä vaihtoehtoja fossiilisten energianlähteiden korvaajina. Olennaista on hiilensidonnan lisäksi juuri fossiilisten polttoaineiden käytön nopea vähentäminen.

Vielä tässä vaiheessa on epävarmaa, meneekö hollantilaisraportöörin kanta sellaisenaan läpi edes ympäristövaliokunnassa. Asiaan ottavat kantaa myös maatalous- ja teollisuusvaliokunnat.

Parlamentti äänestää sitten asiasta ottaen huomioon eri valiokuntien kannat. Tosin ympäristövaliokunnan kanta lienee käsittelyssä painavin. Lopullista päätösesitystä ei tässä vaiheessa tiedä vielä kukaan.

Paitsi metsänomistajille ja maakuntien työllisyydelle, oikeudenmukainen ja tasapainoinen päätös asialle on tärkeää myös maan hallitukselle.

Hallituksessa asian uskotaan kuitenkin vielä kääntyvän parhain päin. Itse asiassa on syytäkin, koska sillä ei ole asiassa b-suunnitelmaa.

Täysin mahdollista on, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kuitenkin joutuu hakemaan Suomelle poikkeuksia Euroopan neuvostossa, joka antaa asiassa lopulliset tulkinnat. Silloin on kuitenkin saatettu jo paljon hävitä.

Lue lisää

EU:n rahoitusluokittelu saa mepeiltä huutia – metsäbiomassan energiakäytön kestävyys jakaa mielipiteitä vahvasti

Koelinjoja, pilottitehtaita, tuotantolaitoksia – metsäteollisuuden uudet tuotteet etenevät nyt vauhdilla kohti teollista tuotantoa

Petturisyytökset EU:n metsä-äänestyksissä kirpaisivat europarlamentaarikko Sirpa Pietikäistä: "Sanomisiani vääristeltiin ja höystettiin isänmaan petturuudella"

Vihreiden europarlamentaarikko Alviina Alametsä kertoo Iltalehdelle kohdanneensa syrjintää ja häirintää parlamentissa