Pääkirjoitus

Byrokratiatalkoilla lisää kilpailukykyä

”Lupahallinnon rattaissa on 3,6 miljardin euron investoinnit.”

Yritysjohtajat ja poliitikot tuskailevat Suomen heikosta kilpailukyvystä. Parannusta tilanteeseen on haettu muun muassa pitkällä, erittäin maltillisella tulosopimuksella. Siitä huolimatta uutiset lomautuksista ja irtisanomisista ovat lähes päivittäisiä.

Talouden taantuma näkyy myös investointien vähäisyytenä. Ilman investointeja on turha odottaa talouden suunnan kääntymistä.

Yksi kilpailukykyyn vahvasti vaikuttava asia on hallinnon koko ja erityisesti sen toimivuus. Tässä suhteessa Suomella on todella paljon tehostamisen varaa.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tilaaman selvityksen mukaan ympäristöluvan saaminen kestää Suomessa selvästi kauemmin kuin monissa muissa Euroopan maissa (MT 12.11.). Selvityksessä vertailtiin ympäristölupajärjestelmiä Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa, Saksassa, Ranskassa, Britanniassa ja Virossa.

Professori Ari Ekroosin ja erityisasiantuntija Matias Warstan tekemän selvityksen mukaan Suomen ympäristölupaprosessi oli Ruotsia lukuunottamatta selkeästi pidempi kuin muissa vertailumaissa. Suomessa luvan saaminen kestää keskimäärin 16 kuukautta. Saksassa lupa tulee 3–7 kuukaudessa ja Britanniassa 2–4 kuukaudessa.

Kun muissa maissa on pyritty lyhentämään lupaprosessin kestoaikaa, niin meillä on luvan käsittelyaika viidessä vuodessa pidentynyt kahdella kuukaudella.

Pitkä lupaprosessi ei ole ainoa ero vertailumaiden välillä. Eroa on myös siinä, mihin ympäristölupa tarvitaan. Suomessa lupa tarvitaan 20 500 laitokselta. Ruotsissa luvanvaraisia laitoksia on 5 000 ja niiden määrä on tarkoitus laskea 2 150:een. Ei ole mikään ihme, että luvan saaminen kestää, kun Suomessa on luvanvaraisia tuotantolaitoksia väkilukuun suhteutettuna 3–7 kertaa enemmän kuin verrokkimaissa.

Suomessa luvanvaraisista kohteista suurin osa on eläinsuojia ja kalankasvatuslaitoksia. Esimerkiksi Ruotsissa ei tarvitse edes ilmoittaa osaa sellaisista eläinsuojista joihin meillä tarvitaan lupa.

Kalankasvatuksessa meillä pitää olla ympäristölupa jos laitoksessa käytetään 2 000 kiloa kuivarehua. Ruotsissa raja on 40 000 kiloa.

UPM selvitti omien tehtaittensa ympäristölupien käsittelyaikoja Suomessa, Saksassa ja Britanniassa. Tulokset olivat samanlaiset kuin EK:n tilaamassa selvityksessä. Pisimmillään luvan saanti on kestänyt Suomessa viisi vuotta ja prosessi on edelleen kesken.

Meillä on usein tapana syyttää EU:ta varsinkin maatalouteen liittyvästä byrokratiasta. Selvitykset osoittavat, että kyllä sitä osataan itsekin byrokratiaa rakentaa. Selitykseksi ei kelpaa, että muualla myönnetään lupa heppoisemmin perustein. Asiantuntijoiden mukaan niin ei ole. Kysymys on siitä, että muualla homma osataan paremmin.

Yritysten mukaan lupahallinnon rattaissa on tällä hetkellä potentiaalisia investointeja 3,6 miljardin euron edestä. Erityisesti nykyisessä taloustilanteessa meillä ei luulisi olevan varaa viivyttää investointeja.

Byrokratian purkaminen näyttää olevan huomattavasti vaikeampaa kuin sen rakentaminen. Hallitus päätti viime vuonna karsia kuntien tehtäviä ja velvollisuuksia miljardilla eurolla. Valtiovarainministeriö pyysi muilta ministeriöiltä esityksiä siitä, miten tähän päästään. Elokuuhun mennessä ministeriöt olivat saaneet kasaan 350 miljoonan euron edestä karsittavaa.

Vastuu byrokratian hitaudesta ja jatkuvasta paisumisesta on hallituksella ja eduskunnalla. Pitäisikö säätää tehokkaimpien maiden tapaan lakiin perustuva lupien enimmäiskäsittelyaika?

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Metsänomistaja selätti UPM:n hakkuukiistassa

Hallituksella on vaativa tehtävä

Lisää kotimaista kalaa pöytään