Pääkirjoitus

FSC:n pakkosyöttö ei hyödytä ketään

Sertifikaatti-kiista on vaikea, mutta yhteistä ymmärrystä kannattaa etsiä.

Kiistely metsänhoidon laatujärjestelmistä on Suomessa jälleen kiihtymässä. Vastakkain ovat tuttuun tapaan metsänomistajien suosima PEFC- ja luontojärjestöjen vaalima FSC-sertifikaatti.

Hankalien kirjainyhdistelmien takana ovat säännöt, kuinka metsiä hoidetaan ja hyödynnetään kestävästi. Molemmat järjestelmät ovat kansainvälisiä ja riippumattomasti hallinnoituja.

Kirjaimiin liittyy myös valtaa, sekä tietysti rahaa. Sertifioinnin tärkeä tarkoitus on vakuuttaa puutuotteita käyttävät asiakkaat, mutta järjestelmien vaatimukset ja niistä aiheutuvat kustannukset kaatuvat ensisijaisesti metsänomistajille.

Järjestelmänä PEFC sopii pohjoiseen perhemetsätalouteen FSC:tä paremmin. Se on hallinnoltaan kevyempi ja edullisempi. Riippumattomien arviointien mukaan PEFC takaa metsänhoidon kestävyyden siinä missä FSC:kin, jopa paremmin.

Metsänomistajille kiistassa ei ole kyse pienestä asiasta. Suomen talousmetsistä yli 90 prosenttia on PEFC-sertifioituja. FSC:n osuus jää alle kymmeneen prosenttiin.

Luonto- ja ympäristöjärjestöjen kansainvälinen ripustautuminen FSC:hen on silti ymmärrettävää, sillä sertifikaatin puolustaminen on tuonut niille valtaa niin metsäteollisuuteen kuin sen suuriin asiakkaisiinkin. FSC-leiman puuttuminen on pahimmillaan johtanut huonoon julkisuuteen ja ostoboikotteihin.

Näyttää, että ympäristöjärjestöille metsäsertifioinnissa pääasia ei ole metsänhoidon laatu, vaan oman vallan ja rahoituksen pönkittäminen. Järjestöt aktivoivat kannattajiaan konflikteilla, ja FSC:n raivokas puolustaminen sopii sellaiseksi hyvin.

Suomalainen metsäteollisuus on tähän saakka ollut neutraali sertifioinnin suhteen. Se on hyväksynyt sekä PEFC- että FSC-puun tuotteisiinsa ja ollut kehittämässä molempien merkkien laatutyötä.

Nyt teollisuus näyttää muuttavan linjaansa. Yhtiöt toivovat metsänomistajien siirtyvän FSC-puuntuotantoon ja lupaavat siitä myös parempaa hintaa – sitä tosin tarkemmin määrittelemättä (MT 6.7.). Teollisuus perustelee toivettaan asiakkaiden vaatimuksilla ja FSC-tuotteiden paremmalla menekillä.

Asiakasta on aina kuunneltava. Suomalaisille metsänomistajille jää kuitenkin epäselväksi, kuuntelevatko metsäyhtiöt pelkästään asiakkaitaan vai ovatko ne myös nostamassa kätensä pystyyn ympäristöjärjestöjen FSC-painostuksen edessä.

Metsäteollisuus ry:n johtaja Tomi Salo vakuutti torstaina Okra-näyttelyn MT:n verkkolähetyksessä (7.7.), että molemmat sertifikaatit takaavat laadukkaan ja kestävän metsänhoidon. Tätä tietoa teollisuuden soisi vievän voimalla myös asiakkailleen.

Salo esitti, että metsänomistajat ja ympäristöjärjestöt hakeutuisivat yhteistyöhön sertifioinnin kehittämisessä. Tämä tarkoittaisi metsänomistajien mukaantuloa FSC-valmisteluun ja ympäristöjärjestöjen osallisuutta PEFC-työssä.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola toivoi, että Suomen FSC-vaatimukset tulisivat kustannuksiltaan kohtuullisiksi, eivätkä olisi kilpailuhaitta naapurimaihin verrattuna. Nyt erot esimerkiksi Venäjällä sovellettavaan FSC:hen ovat Tiirolan mielestä kohtuuttomat.

Suomen metsätalous on kestävyydeltään maailman huippua. Siksi on erikoista, että esimerkiksi WWF Suomi käyttää aikaansa metsänhoitoa ohjaavan PEFC-merkin moittimiseen. Kun merkki on tutkitusti vähintään yhtä laadukas kuin WWF:n suosima FSC, sen voisi myöntää rehellisesti ääneenkin.

Sertifikaatti-kiista ei ratkea helposti, mutta yhteistä ymmärrystä kannattaa etsiä. Tilanne, jossa suomalainen luontojärjestö joutuu kehumaan venäläisen metsänhoidon ylivertaisuutta, on kaikille nolo.

Lue lisää

"Katastrofi metsätaloudelle", toteaa MTK:n Tiirola EU:n metsästrategiasta

"Nyt menee jo liian pitkälle" – Lukijoiden mielestä FSC:n rajoitukset eivät saa ulottua puukauppaan

Viranomaiset ottivat metsäsertifiointiriidassa roolin, joka ei PEFC:n puheenjohtajan mukaan kuulu heille: "Mikään taho ei voi saada kaikkia tavoitteitaan läpi"

Hake kulkee yhä pidemmissä junissa Venäjältä Suomeen