Pääkirjoitus

Hyvä metsänhoito on myös ilmastoteko

Metsiä ei ole varaa jättää hoitamatta.

Alkavan syyskauden aikana ­Euroopan parlamentti käsittelee lukuisia ilmasto- ja energiapakettia koskevia komission esityksiä.

Yksi esitys on muun muassa metsien ilmastovaikutuksia koskeva lulucf­-asetus, josta parlamentin pitäisi äänestää jo syyskuussa. Parlamentin ympäristövaliokunta kertoi heinä­kuussa oman kantansa komission esitykseen. Vaikka valiokunta muutti hieman EU:n komission esitystä, on ympäristövaliokunnankin esitys Suomen kannalta erittäin huono.

Esityksissä ei oteta lainkaan huomioon hyvän metsänhoidon vaikutuksia metsien kykyyn sitoa hiiltä. Kaavamaisen laskentamallin mukaan Suomen metsistä uhkaa tulla hiilidioksidin päästölähde siitä huolimatta, että metsät kasvavat edelleen hakkuita enemmän.

Hyvän metsänhoidon tuloksena Suomen metsien vuotuinen kasvu on lisääntynyt 1950-luvun 55 miljoonasta kuutiosta nykyiseen 110 miljoonaan kuutioon. Metsiä hakataan nyt noin 70 miljoonaa kuutiota vuodessa, joten metsien hiilivarastokin kasvaa vauhdilla.

Komissio ei ottanut metsien hyvän hoidon vaikutuksia laskelmissaan huomioon, koska vaikutuksia ei komission mukaan voitu näyttää toteen. Suomalaisten metsien kasvun kaksin­kertaistuminen osoittaa, millaisiin tuloksiin hyvällä metsänhoidolla on mahdollisuus päästä.

Vanhoista metsänhoidon saavutuksista suomalaisten on syytä olla ylpeitä, mutta katse pitää suunnata tulevaisuuteen. Jos metsien kasvu ja lisääntyvä hiilensidontakyky halutaan säilyttää, pitää metsien hoitoon kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

Suomessa istutetaan vuosittain yksityismetsiin noin sata miljoonaa puuntainta. Luontaisesti metsiä uudistetaan noin 22 000 hehtaaria, ja saman verran tehdään kylvöjä. Uudistamisen jälkeen liian iso metsäpinta-ala jää kuitenkin hoitamatta.

Suomen metsäkeskuksen mukaan metsänhoitotöiden rästit ovat kasvaneet huolestuttavasti. Valtakunnan metsien 12. inventoinnin mukaan hoitamattomia taimikoita on rästissä lähes 800 000 hehtaaria. Hoitorästien määrä kasvaa edelleen, koska lähes puolet taimikonhoitotöistä jää tekemättä.

Metsäkeskuksen mukaan taimikoiden vuotuinen hoitotarve on noin 270 000 hehtaaria. Hoitotöitä on tehty kuitenkin viime vuosina keski­määrin vain 160 000 hehtaarilla. (maaseuduntulevaisuus.fi 23.8.)

Metsien uudistaminen, taimikonhoito ja harvennukset maksavat metsänomistajalle, mutta vielä kalliimmaksi tulee, jos hoitotyöt jätetään tekemättä.

Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen muistuttaa, että taimikonhoidon laiminlyönti vähentää pitkällä aikavälillä mahdollisuuksia metsien käytölle ja hiilen sidonnalle. Laiminlyöntien seurauksena metsänomistajat menettävät Heikkisen mukaan tulevaisuuden hakkuutuloja vähintään 80 miljoonaa euroa vuodessa.

Hoitotöiden laiminlyönti näkyy myös siinä, että viljelemättömien hakkuu­aukkojen määrä on lisääntynyt. Tällä vuosikymmenellä kylvettyjen ja ­istutettujen alueiden määrä on vähentynyt 120 000 hehtaarista 103 000 hehtaariin.

Huonolle hoidolle ovat metsäkeskuksen mukaan jääneet myös metsä­autotiet. Viime vuonna metsäteitä rakennettiin ja korjattiin vain neljäsosa metsäohjelmien tavoitteista.

Jos EU:ssa todella halutaan lisätä metsien kykyä sitoa hiiltä, pitää metsänomistajia syyllistämisen sijaan kannustaa hoitamaan metsiään. Metsiä koskevat komission ja parlamentin ympäristövaliokunnan esitykset ovat tavoitellun ilmastopolitiikan vastaisia.

Vaikka EU-tason päättäjillä on suuria vaikeuksia ymmärtää, että vain kasvava metsä sitoo ilmasta hiiltä, meillä ei ole varaa jättää suurinta kansallisomaisuuttamme hoitamatta.

Lue lisää

Metsäkeskus: Metsänomistajat lyövät omaisuuttaan laimin, menetykset 80 miljoonaa euroa vuodessa

EU:n parlamentilta kestävä metsäpäätös

Metsien hoidosta ei ole varaa tinkiä

Metsien oikea-aikainen hoito myös ympäristöteko