Pääkirjoitus

Kasvava metsä on tehokas hiilinielu

Suomen olosuhteissa puu on tärkein uusiutuvan energian lähde.

Pariisissa joulukuussa solmittu ilmastosopimus allekirjoitettiin virallisesti viikko sitten New Yorkissa. Sopimuksen tavoitteena on pysäyttää ilmaston lämpeneminen kahteen asteeseen.

Euroopan unioni on luvannut vähentää hiilidioksidipäästöjä vuoden 1990 tasosta 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Uusiutuvan energian osuus on tarkoitus nostaa 27 prosenttiin energian loppukulutuksesta. Siitä, miten päästöjen vähentäminen EU:n sisällä jyvitetään, ei ole päätetty.

Suomen kannalta avainkysymys on, miten puun energiakäyttöön EU:ssa jatkossa suhtaudutaan ja miten metsien hiilinielu otetaan taakanjaossa huomioon.

Nykyisin puun energiakäyttö katsotaan hiilineutraaliksi eli metsä sitoo hiiltä yhtä paljon kuin sitä poltettaessa vapautuu. On myös mahdollista, että EU:ssa päädytään ratkaisuun, jonka mukaan puun energiakäyttö ei ole kestävää ja aiheuttaa päästöjä.

Etelä-Afrikan Durbanissa vuonna 2011 pidetyssä ilmastokokouksessa päätettiin, ettei metsäpinta-alan vähenemistä ei voi kompensoida sillä, että puuston kasvu on puuston poistumaa suurempi. Suomen kannalta päätös merkitsi sitä, että metsistä tuli hiilinielun sijaan päästölähde.

Myös Suomessa keskustellaan, onko puun energiakäyttö ilmastoystävällistä vai ei.

Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan puunkorjuu heikentää metsien hiilivarannon kasvua.

Professori Olli Tahvosen mielestä puun polttamisen pitämistä hiilineutraalina energiantuotantona on lähellä itsepetosta. Tahvosen mukaan metsien pitäisi antaa kasvaa nykyistä vanhemmaksi. Se olisi hänen mielestään kansantalouden kannalta edullisin tapa vähentää hiilidioksidin nettopäästöjä. (Yle 27.4.)

Luonnonvarakeskuksen professori Hannu Ilvesniemi on Tahvosen ja ympäristökeskuksen kanssa eri mieltä. Ilvesniemen mielestä puun polttaminen on järkevää, jos sille ei ole taloudellisesti tuottavampaa käyttöä. Ilvesniemi muistuttaa, että puun poltossa vapautuva hiili siirtyy takaisin kasvaviin puihin.

Metsien tehokas käyttö on Ilvesniemen mielestä muutenkin ilmastoteko, koska nuoret metsät sitovat hiiltä vanhoja metsiä tehokkaammin. Metsiä ei voi Ilvesniemen mukaan museoida hiilinieluksi.

Hallitusohjelman mukaan Suomen pitäisi vuoteen 2030 mennessä luopua kokonaan kivihiilestä, puolittaa öljyn käyttäminen, nostaa uusiutuvan energian osuus 50:een ja omavaraisuus 55 prosenttiin. Liikenteen biopolttoaineiden osuus pitäisi nostaa 40 prosenttiin.

Myös edellisten hallitusten tavoitteena on ollut vähentää päästöjä korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvalla energialla. Puu onkin noussut Suomen merkittävimmäksi energialähteeksi. Bioenergia ry:n mukaan puun osuus oli viime vuonna neljännes kaikesta energiasta. Uusiutuvista energialähteistä puun osuus on yli 70 prosenttia.

Jos EU:ssa päädytään siihen, että puu käyttäminen ei ole kestävää, päätös romuttaisi Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan sekä koko biotalouden pohjan. Tämä tulisi Suomelle erittäin kalliiksi.

Akateeminen keskustelu puun hiilipäästöistä on vähintäänkin outoa. On selvä, että puun polttamisen yhteydessä vapautuu hiiltä. Yhtä selvä asia on, että kasvava metsä sitoo hiiltä. Mitä paremmassa kasvukunnossa metsä on, sitä tehokkaammin se sitoo hiiltä. Lahoava puu ja fossiiliset polttoaineet sen sijaan aiheuttavat vain päästöjä.

Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla energialähteillä on ympäristöteko, ja Suomen olosuhteissa puu on ylivoimaisesti tärkein uusiutuvan energian lähde. Puun käytön lisääminen rakentamisessa vahvistaa entisestään metsien merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Lue lisää

Biotalouden arvostelu menee metsään

Ilmastokokoukselle suuret odotukset

Yle: Suomen hiilinielut ovat oletettuja pienempiä, joten päästövähennyksiä on löydettävä rutkasti lisää

Hiilen kierto on metsäntutkimuksen sokea piste