Pääkirjoitus

Kauppa hiipuu ostovoiman kanssa

”...kasvu on ollut kotimaisen kulutuksen varassa.”

Kansalaisten ostovoiman hiipuminen on alkanut näkyä kaupan tiskeillä. Kaupan myynnin kasvuajat ovat takanapäin eikä kaupan liikevaihdon uskota kasvavan tänä vuonna lainkaan. Huomiota herättävä uutinen oli Stockmannin ilmoitus mittavista henkilöstön lomautuksista. Stockmann on tehnyt alkuvuonna reippaat tappiot.

Kulutuskysyntä on yksi talouden mittari, jota seurataan tarkoin. Kaupan kasvun hiipuminen liittyy kansalaisten ostovoiman reaaliseen heikentymiseen. Myös epävarmuus lähitulevaisuudesta on kuluttajien käyttäytymiseen vaikuttava tekijä.

Työttömyyden lisääntyminen, lomautusuutiset ja hallituksen epäonniset verolinjaukset ovat kaikki vaikuttaneet kuluttajien luottamukseen. Kuluttajat tietävät ostovoimansa heikentyvän lisää hallituksen päättämien veronkorotusten seurauksena ja reagoivat sen mukaisesti. Epävarmat odotukset vaikuttavat ensin suuriin ostoksiin, mutta vähitellen myös ruokakorin sisältöön. Jos oma toimeentulo on epävarma, kukkaroaan katsova kuluttaja lykkää suuria hankintoja.

Tässä tilanteessa päivittäistavarakaupalla on suuri rooli. Jos ruokakauppa käy normaalisti ja kotimaisten tuotteiden asema on vahva, on sillä vaikutusta koko kansantalouteen. Hyvä kotimaisten tuotannonalojen työllisyys merkitsee myös vahvistusta kansalaisten ostovoimaan, mitä kauppa kipeästi kaipaa.

Kaupan tapa hankkia tuotteita kotimaisilta tuottajilta on herättänyt kiivasta keskustelua. Kilpailuviraston julkaiseman alkutuotantoselvityksen mukaan kauppa kyykyttää sekä elintarvikeyrityksiä että alkutuottajia.

MTK:n mukaan kauppa on muuttanut esimerkiksi vihannestuottajien kanssa tehtyjä sopimuksia yksipuolisesti. MTK on arvostellut kovin sanoin päivittäistavarakaupan yhdistystä PTY:tä kaupan menettelyistä. PTY on torjunut kritiikin.

Kaupankin kannalta on kuitenkin huono asia, jos sekä kuluttajat että kotimaiset tuottajat tuntevat samaan aikaan epävarmuutta. Nykyinen markkinatilanne päinvastoin edellyttää luottamuksen rakentamista kotimaisten tuottajien, teollisuuden ja kaupan välille. Elintarvikekauppa on niin suuri osa kuluttajamarkkinoista, että sen hyvästä toimivuudesta kannattaa pitää huolta.

Suomen kansantalouden kasvu on ollut kotimaisen kulutuksen varassa. Kulutus on jaksanut pitää kansantaloutta vireänä tähän asti, mutta nyt tämä veturi uhkaa hiipua. Investointien piristymisestä ei vielä ole mitään merkkejä näkyvissä. Jos kotimainen ruoka vielä menettää asemiaan tuontiruualle, lama pelkästään syvenee.

Yhteisesti hyväksytyt pelisäännöt kaupan, teollisuuden ja tuottajien välillä ovat yksi edellytys kotimaisen tuotannon kilpailukyvylle. Kuluttajille kannattaa viestiä, että kotimainen puhdas ruoka on edelleenkin paras vaihtoehto. Mitä paremmin kotimaiset tuotteet menestyvät, sitä parempi on myös kaupan asema.

Suomen talouden tila on luonnollisesti sidoksissa kansainväliseen kehitykseen. Useat tutkimuslaitokset veikkaavat, että euroalueen elpyminen alkaisi tänä vuonna vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Siitäkin huolimatta kansantuotteen kasvu meillä jää lähelle nollaa.

Jos vienti kuitenkin lähtisi kasvuun tämän vuoden aikana, heijastuisi se myös kuluttajamarkkinoille. Kuluttajat ovat tähän asti saaneet roppakaupalla pelkästään kielteisiä uutisia ja reagoivat tämän mukaisesti. Pienikin myönteinen uutinen voi vaikuttaa siihen, että kulutus alkaa piristyä.

Hallitus saa syyttää paljon itseään siitä, että kuluttajat kokevat tulevaisuuden niin epävarmana kuin kokevat. Sekoilut veropolitiikassa muiden sotkujen ohella ovat vähentäneet kansalaisten uskoa hallituksen kykyyn hallita tilanne.

Kuluttajien ohella myös kauppa valittaa veroista. Tässä asiassa myös tuottajat ovat samaa mieltä kaupan kanssa.

Lue lisää