Pääkirjoitus

Kaupungistamiselle haetaan perusteita

Keskittämispolitiikalla hankittava kasvu tulee kalliiksi.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) pääekonomisti Penna Urrila liittyi joukkoon, jonka mukaan Suomen tuottavuuden kasvun edellytys on ihmisten keskittäminen kaupunkeihin (MT 4.11.).

EK:n talousseminaarissa viime viikolla Urrila arvioi, että kaupungistumisella on iso merkitys talouden tuottavuuteen. Kaupunkitutkijat ovat Urrilan mukaan laskeneet, että kaupungin koon kasvu kaksinkertaiseksi voi lisätä tuottavuutta 3–7 prosenttia.

Jos Suomessa olisi samanlainen yhteiskuntarakenne kuin Ruotsissa, pitäisi Urrilan mukaan 500 000 suomalaisen muuttaa kaupunkeihin.

Kaupungistumista ei pitäisi Urrilan mielestä jarruttaa, koska silloin kun asutaan tiiviisti, talouteen syntyy enemmän mahdollisuuksia. Kaupungistumisen vauhdittaminen olisi Urrilan mielestä helppo keino saada aikaan tuottavuutta, koska muuta kautta sen aikaansaaminen voisi olla tuskallista.

Urrilan laskuopin mukaan kaupunkeihin muuttavat perheet luovat ostovoimaa, vaikka he eläisivät pelkällä työttömyyskorvauksella. Tämä kehitys pitää osin paikkansa. Tällä hetkellä valtaosa asumis- ja toimeentulotuen saajista asuu kaupungeissa. Ihmisten asumista ja elämistä pitää tukea, koska muuten heillä ei olisi varaa asua tiiviisti.

Urrila on oikeassa, että kaupunkien isot rakennushankkeet saavat aikaan talouskasvua, mutta nekin vain rakentamisen aikana. Kasvu perustuu osaksi myös siihen, että muualla asuntojen arvo laskee. Pelkkä asuntorakentaminen ja muuttaminen eivät tuo pysyvää kasvua, jos ihmisillä ei ole tuottavaa työtä.

Urrila on oikeassa myös siinä, että tiivis asuminen johtaa ihmisten kohtaamiseen ja kriittisen massan syntyyn. Eri asian kokonaan on, haluavatko ihmiset tällaista kehitystä. Ylen hiljattain teettämän selvityksen mukaan suuren kaupungin keskustassa haluaisi asua vain kymmenen prosenttia suomalaisista (Yle Uutiset 27.10.).

Ylen kyselyn perusteella "kriittinen massa" tarkoittaa aivan toista asiaa kuin Urrila ja osa kaupunkitutkijoista uskovat. Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara muistutti Ylen haastattelussa, että tutkimustuloksista välittämättä keskittämistä ajavat intressiryhmät kertovat, että kaikki haluavat asua kantakaupungeissa.

Vaikka kaupungistumisen kiihdyttäminen ei Urrilan mukaan tarkoita, että kaikkien pitäisi olla kaupungeissa, tarkoittaa se kuitenkin maaseudun alasajoa. Monilla alueilla on jo nyt vaikea ylläpitää edes välttävää palvelurakennetta. Puolen miljoonan ihmisen siirtäminen pois maaseudulta johtaisi loppujenkin palvelujen katoamiseen.

Jos Urrilan näkemys edustaa laajemminkin elinkeinoelämän kantaa, miten siihen mahtavat suhtautua EK:n jäsenliitot?

Metsäteollisuus ry ilmoitti kesällä, että se lähtee EK:sta. Metsäteollisuuden puheenjohtaja Jussi Pesonen perusteli eroa muun muassa sillä, että Metsäteollisuus haluaa jäsenilleen tehokkaampaa, laadukkaampaa ja kohdennetumpaa edunvalvontaa.

Keskittämispolitiikka tulee joka tapauksessa kalliiksi.

Pääkaupunkiseudulla asuntojen rakentaminen on kovassa vauhdissa. Vauhdikkaasta rakentamisesta huolimatta asuntojen hintojen nousu jatkuu. Helsingin Sanomat muistuttaa pääkirjoituksessa, että suurilla kaupungeilla on murheena muuttovoittoon sopeutuminen (HS 4.11.).

Kaupungistamista yritetään perustella muun muassa ympäristösyillä, ihmisten omalla halulla ja talouskasvulla. Koska tutkimustulokset eivät näitä syitä tue, on kysymys mielipiteestä ja ideologiasta.

Suomen talouden saaminen kestävälle kasvu-uralle edellyttää tuotannollisten investointien elpymistä. Siihen tarvitaan koko maan voimavarat, koska tuotannosta ja orastavasta kasvusta suurin osa tapahtuu isojen kasvukeskusten ulkopuolella.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Metsäteollisuus varoittaa valtiota rajoittamasta puun tarjontaa

EK valmis poistamaan energiaveroleikkurin jos sähkövero alennetaan EU-minimiin

Keskushallinnon vastaisku