Pääkirjoitus

Kilometriveroesitys tarvitsee hiomista

”Auton käyttöä verotetaan jo nyt ankarasti.”

Liikenteen verotuksen uudistamista pohtinut Jorma Ollilan johtama työryhmä jätti esityksensä maanantaina liikenneministeri Merja Kyllöselle (vas.). Esityksen mukaan liikenteeltä perittävä veromäärä ei muutu, mutta verotusperusteet muuttuisivat.

Työryhmä esittää verotuksen siirtämistä auton hankinnasta käyttöön. Kilometrivero korvaisi nykyisin auton oston yhteydessä maksettavan autoveron sekä vuosittaisen ajoneuvoveron. Veroon esitetään porrastuksia ajoalueen ja hiilidioksidipäästöjen perusteella. Keskimääräinen vero olisi noin 3,3 senttiä kilometriltä.

Työryhmä perustelee muutosta muun muassa ympäristösyillä, koska käytön verottamisen uskotaan vähentävän yksityisautoilua ja lisäävän joukkoliikenteen suosiota. Autoveron poistamisen myötä autokanta uusiutuisi entistä vähäpääntöisemmäksi.

Työryhmän mukaan kyse on myös oikeudenmukaisuudesta: Jos ajaa paljon, maksaa myös paljon veroja. Näin se tosin on nytkin, koska polttoaineiden hinnoista verojen osuus on jo yli puolet. Liikennepolttoaineiden verotusta muutosesitys ei koske.

Autoverotuksen porrastaminen hiilidioksidipäästöjen mukaan ei ole uusi asia. Jo nykyisellään autoveron määrä on porrastettu päästöjen mukaan. Autoveroprosentti vaihtelee päästöjen perusteella esimerkiksi verottomalta hinnaltaan 20 000 euron auton osalta 34,7 prosentista 54,7 prosenttiin.

Vaikka esitystä perustellaan suurelta osin ympäristösyillä, niin kysymys on ennen kaikkea valtion verotuloista. Valtio kerää verotuloja liikenteestä tänä vuonna Autoalan tiedotuskeskuksen arvion mukaan noin 7,7 miljardia euroa, josta ajoneuvo- ja autoverojen osuus osuus on 1,8 miljardia euroa. Auton käyttöä verotetaan jo nyt ankarasti. Polttoaineista veroja kerätään arvonlisäveroineen noin 4,1 miljardia euroa vuodessa.

Polttaneiden verotuksessa ollaan viimeistään ensi vuoden alussa kipurajalla, vaikka uudet autot kuluttavat nykyistä vähemmän ja sähköautojen yleistyminen vähentää osaltaan verotuloja.

Ollilan työryhmän esitystä ei pidä suoraan tuomita, se on vasta keskustelualoite ja raakile. Esityksessä on hyviä elementtejä, mutta se vaatii paljon hiomista sekä poliittista harkintaa.

Työryhmän esitystä on moitittu siitä, että uudistus tulee liian kalliiksi. Niin se tulisikin, koska muutos kohdistuisi vain auto- ja ajoneuvovero-osuuteen. Jos laitteiden ja järjestämän vaatimat investoinnit ovat 460 miljoonaa euroa ja vuotuiset kustannukset 130 miljoonaa, on niiden osuus 1,8 miljardin euron verotuotosta nykyisiin kustannuksiin verrattuna kohtuuton.

Työryhmä esittää kilometriverotuksen vyöhykkeitä. Taajamissa ajaminen olisi kilometriä kohden kalliimpaa kuin harvaan asutulla maaseudulla. Tämä on perusteltua ja erittäin tärkeä asia, koska haja-asutusalueilla välimatkat ovat pidempiä eikä julkista liikennettä ole.

Esityksen puute on, ettei siinä oteta esiin ruuhkamaksuja. Ne olisivat tehokkain keino vähentää yksityisautoilua alueilla, joissa on riittävä julkinen liikenne.

Satelliittipaikantamiseen perustuvan järjestelmän pelätään aiheuttavan tietoturvariskin. Riski on tietenkin olemassa, mutta kuinka paljon se muuttaisi nykyistä tilannetta, on eri asia. Paikannusjärjestelmä on jo olemassa muun muassa matkapuhelimissa.

Nykyinen hallitus ei tule tekemään päätöstä uuteen järjestelmään siirtymisestä, vaan asia noussee esiin seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Jos uuteen verotusjärjestelmään siirrytään, on tärkeää ottaa erilaiset olosuhteet ja vaihtoehdot tasapuolisesti huomioon.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

EU:n yhteinen armeija ei innosta

Keskusta etsii syntipukkia

Kireä viikko Säätytalossa