Pääkirjoitus

Koko Suomen voimavarat käyttöön

Keinotekoinen vastakkainasettelu ei hyödytä ketään.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lauantaina keskustan puoluevaltuustossa pitämä puhe on saanut aikaan kiivasta keskustelua. Sipilän mielestä keskittämisen sijaan Suomen pitäisi hakea kilpailuetua hajauttamisesta.

Koko maan asuttuna pitämisessä auttaa Sipilän mukaan esimerkiksi digitalisaatio, koska työn tekeminen ei ole sidottu tiettyyn paikkaan.

Sipilän puheen nostattamista kommenteista voi päätellä, ettei suomalaisessa keskustelussa ole mikään muuttunut. Vastakkainasettelu kaupunkien ja maaseudun välillä on edelleen voimissaan. Esimerkiksi Helsingin Sanomien analyysin mukaan alueellinen hajauttaminen voi tulla Suomelle kalliiksi. (HS 25.4.)

Toimittaja Juha-Pekka Raesteen kirjoittaman analyysin mukaan Sipilän puhe on ristiriidassa kaupunkitutkijoiden ja talousmaantieteen tutkijoiden valtavirran kanssa. Raesteen mukaan aluepolitiikan tavoite on ollut Suomessa muu kuin talouskasvu ja hyvinvointi. Tästä syystä Suomessa on miljoona asuntoa väärässä paikassa.

HS:n toimittaja perustelee asuntojen väärä sijaintia Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Asuntotarve 2040 -tutkimuksella. Sen mukaan neljälletoista suurimmalle kaupunkiseudulle saatetaan tarvita yli 760 000 uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä. Jos muuttoliike kiihtyy nykyisestä, uusia asuntoja pitää VTT:n mukaan rakentaa yhtä paljon kuin on rakennettu 25 vuoden aikana.

Jos VTT:n ennuste pitää paikkansa, keskittäminen tulee Suomelle todella kalliiksi. Uudet asunnot maksaisivat noin 200 miljardia euroa. Jo nyt pääkaupunkiseudulla asuvat joutuvat maksamaan asumisestaan kohtuuttoman paljon.

Toimittajan mielestä kaupunkitutkijat lähtevät yleisesti siitä, että tuottavuus ja ideat syntyvät, kun ihmiset asuvat tiheässä.

Helsinkiläinen kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenen Hannu Oskalan (vihr.) mielestä maaseudulla ei ole mitään kehitysnäkymiä.

Oskalan mukaan aluepolitiikka on keskustalaisen hulluuden ydin. Hän pelkää, että omavaraisuuteen, alkutuotantoon ja hajauttamiseen perustuva ajattelu käy Suomelle kalliiksi. Oskalan mielestä vauraus ja hyvinvointi syntyvät kaupungeissa. Kaupungeissa on koulutus, työpaikat ja talouskasvu. Kainuussa on kylmää metsää ja eläkeläisiä.

Kauppalehden haastattelemat aluepolitiikan asiantuntijat eivät vahvista Raesteen ja Oskalan näkemyksiä. Asiantuntijoiden mielestä vastakkainasettelun voisi jo unohtaa. Vastakkainasettelun sijaan Suomessa pitäisi tukea alueiden omia vahvuuksia. (KL 26.4.)

Helsingin yliopiston aluesuunnittelun ja -politiikan professorin Sami Moision mukaan ei ole tieteellistä todistusta siitä, että suuri ihmismäärä pienellä alueella automaattisesti tuottaisi talouskasvua. Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaran mielestä meillä ei ole varaa jättää osaa alueista tai ihmisistä hyvinvoinnin tai kilpailukyvyn ulkopuolelle, koska kaikkia tarvitaan.

Vaasan yliopiston aluetieteen professorin Hannu Katajamäen mielestä kaupungit ovat tärkeitä, mutta yhtä tärkeää on katsoa, mitä kaikkia mahdollisuuksia Suomesta voi löytyä. Kaikki ei Katajamäen mukaan löydy kaupunkialueilta.

Usein unohdetaan, että valtio osallistuu myös pääkaupunkiseudun kehittämiseen rahoittamalla suuria investointeja. Katajamäki onkin aikaisemmin ihmetellyt sitä, että pääkaupunkia koskettavia hankkeita esitetään kansallisina etuina, mutta maakuntia koskevia investointeja aluepolitiikkana.

Keinotekoisen vastakkainasettelu sijaan Suomessa pitää keskittyä siihen, miten koko Suomen voimavarat saadaan parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön. Kärkevillä mielipiteillä saa aikaan otsikoita, mutta asiallista keskustelua ei synny.

Pääkaupunkiseudun ja muidenkin kaupunkien menestyminen on kaikkien suomalaisten etu aivan samalla tavalla kuin maakuntien ja maaseudun menestyminen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Keskustan Honkonen väläyttää vähemmistöhallitusta: "Keskusta voisi tukea oppositiosta kansanrintamaa mutta ei hallitusta, jossa on kokoomus"

Myös rakentamisen päästöihin puututtava

Jätedieseliä markkinoidaan kustannustehokkaimpana keinona vähentää liikenteen päästöjä – vasta 50 asemalla voi tankata uusiutuvaa dieseliä