Pääkirjoitus

Maakuntahallinto onnistuu yhteistyöllä

Sanelupolitiikkaan oman maakunnan sisällä ei ole varaa sortua.

Pitkään valmistellut sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus (sote) ja aluehallintouudistus etenevät monista vaikeuksista huolimatta. Uudistusten perimmäisenä tarkoituksen on siirtää valta maakuntiin, koska ihmiset tietävät parhaiten, miten heitä koskevat asiat pitää hoitaa.

Uudistus on historiallinen. Maakuntiin on siirtymässä valtiolta ja kunnilta yhteensä noin 12 500 työpaikkaa. Sote-uudistuksen vaikutukset tulevat vielä erikseen. Maakunnille on siirtymässä sote-palvelujen lisäksi pelastustoimi, osa elykeskusten tehtävistä, rakennusvalvonta ja maataloushallinto.

Uudistusten sisältö on edelleen valinkauhassa. Sote- ja maakuntalait ovat parhaillaan kunnissa lausuntokierroksella, ja vuoden päästä tammikuussa järjestetään ensimmäiset maakuntavaalit.

Vaaleissa valitaan yli 200 000 asukkaan maakunnissa vähintään 59 ja yli 800 000 asukkaan maakunnissa vähintään 99 valtuutettua. Maakuntavaltuustot voivat itse päättää suuremmistakin valtuutettujen lukumäärästä. Valtuustot myös päättävät, mitä lautakuntia ja muita toimielimiä maakuntaan perustetaan. (MT 31.10.)

Kunnissa uudistukseen on suhtauduttu epäillen. Suuret kaupungit ovat olleet huolissaan siitä, että maakuntahallinto heikentää keskuskaupungin voimaa ja hidastaa kehitystä. Pienemmissä kunnissa herättää epäilyjä, miten niiden ääni saadaan hallinnossa kuulumaan.

Kuntaliiton erityisasiantuntijan Antti Kuopilan mukaan kaupungeissa pelätään rahan valumista reuna-alueille ja reuna-alueet pelkäävät joutuvansa maksamaan palveluista, joita saa vain kaupungeista.

Huolet ovat ymmärrettäviä, mutta kaupunkiseutujen etujen ja asioiden ajaminen maakunnissa tuskin on ongelma. Kaupunkiseutujen edustajilla tulee olemaan maakuntavaltuustoissa joka tapauksessa vankka asema, useissa maakunnissa jopa enemmistö.

Pienten, maakunnan reuna-alueella olevien kuntien huoli omasta edustuksesta ja palveluista on aiheellinen. Kupilan mielestä on ihan päivänselvä asia, ettei kaikilla kunnilla tule olemaan maakuntavaltuustossa omaa edustajaa. Kupilan mukaan nyt on tärkeitä keskittyä kehittämään uusia tapoja toimia, jotta tieto kulkee. Jos uusia tapoja ei etsitä, niin vaikutusmahdollisuudet saattavat heiketä.

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun yliopistonlehtorin Jenni Airaksisen mielestä Kainuun malli on hyvä esimerkki toimivasta lopputuloksesta.

Täysin Kainuun mallia ei voi maakuntauudistukseen kuitenkaan verrata, koska Kainuun kokeilussa rahat tulivat kunnilta. Maakuntahallinnossa rahat eivät tule kunnilta, eivätkä ne ole päättämässä rahojen käytöstä, vaan päätösvalta on maakuntavaltuustoilla.

Maakuntien vallan lisääntyminen tuo mukanaan vastuun koko maakunnan kehittämisestä ja elinvoiman vahvistamisesta. Aluehallintouudistuksen onnistumisen kannalta keskuskaupunkien ja niitä ympäröivien kuntien hyvä yhteistyö on avainasemassa.

Vaikka keskuskaupungilla olisi maakuntavaltuustossa ja -hallituksessa enemmistö, on päätöksenteossa ajettava koko maakunnan yhteistä etua. Sanelupolitiikkaan oman maakunnan sisällä ei ole varaa sortua.

Maakunnista kuulee usein moitteita, että pääkaupunkiseutua kehitetään muun Suomen kustannuksella. Keskuskaupunkien edustajien pitää huolehtia, etteivät ne itse syyllisty samanlaiseen toimintaan omassa maakunnassaan.

Aluehallinto- ja sote-uudistusten pitäisi tulla voimaan vuoden 2019 alkuun mennessä. Uudistus ei kuitenkaan ole silloin valmis, vaan silloin työt maakunnissa todella vasta alkavat.

Lue lisää

Kunnallisalan tutkija Jenni Airaksinen arvioi, että lähivuosina nähdään lisää kuntaliitoksia – "Jos maakuntauudistus toteutuu, se varmaan hieman hidastaa kuntarakenteen uudistumista"

Aiemmat ääniharavat puuttuvat suurten kaupunkien pormestarikisoista – Vapaavuori luopuu, Lyly panttaa päätöstään, Orpo ei lähde: "Turussa on tie auki näkyvään tehtävään"

Vahvojen maakuntien Suomi

Suomessa todettu 30 uutta koronatartuntaa, Kuhmon kaupunki alkaa purkaa sulkutoimiaan porrastetusti ensi viikolla