Pääkirjoitus

Meijerit valmistautuvat kiihtyvään kisaan

Toivottavasti vaikea markkinatilanne ei tiedä paluuta maitosotiin.

Suomen maitoala on ollut jo muutaman vuoden varsin sekavassa tilassa. Syitä tähän on useita.

Suurin toimija Valio on joutunut säätämään toimintaansa kilpailuviranomaisten ohjauksessa, ja sen oikeusprosessi saalistustuomiosta odottaa edelleen Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua.

Valion joutuessa selvittelemään pelisääntöjään tanskalais-ruotsalainen Arla on nostanut nopeasti osuuttaan perusmaitojen markkinoilla. Samoin ovat tehneet Valio-ryhmään kuulumattomat kotimaiset osuusmeijerit.

Suurin sekoittaja maitomarkkinoilla on ollut kuitenkin EU:n ja Venäjän pakotesota, joka vei vuosi sitten Suomen ruokateollisuudelta tärkeimmät vientimarkkinat yhdessä yössä. Kasvanut kotimarkkinoiden tarjonta ja hintapaine ovat olleet kova pala myös meijereille ja niiden tuottajille.

Markkinaoikeuden tuomion ja Venäjän vientisulun vuoksi aiemmin maitomarkkinoita dominoinut Valio on joutunut outoon tilanteeseen. Se on menettänyt markkinajohtajan aseman perusmaidoissa, joita sen kilpailijat purkittavat kannattavasti.

Samalla valiolaisten osuuskuntien tuottajia on siirtynyt jonkin verran sekä Arlalle että kotimaisille kilpailijoille. Suomen maidonhankinta onkin nyt jakautumassa selvästi kolmelle kilpailevalle ryhmittymälle.

Valion osuuskunnat keräävät edelleen runsaat 80 prosenttia suomalaistilojen maidosta. Lopusta valtaosan jakavat keskenään Arla Suomi sekä kolme yhteistyötä rakentavaa meijeriä – Kuusamon osuusmeijeri, Maitomaa ja Satamaito.

Viimeksi mainitut ovat keväällä perustaneet yhteisen Maitovarma Oy:n (MT 19.8.). Yhtiön tehtävänä on ainakin tasata maitovirtoja meijereiden välillä ja tarjota palveluja omistajaosuuskuntien tuottajille.

Tuottajasopimukset pysynevät jatkossakin osuuskunnilla, eikä Maitovarma ole tällä tietoa aloittamassa suoraa maidon tai tuottajatilojen hankintaa. Kuusamon juustonvalmistus ja herajauhetehdas toimivat yhteistyömeijereiden maidon ylijäämäpuskurina, ja ne myös omistavat Kuusamon Juustoa yhdessä.

Rakenne muistuttaa siis eräänlaista mini-Valiota. Meijerikenttä näyttäisi nyt ryhmittyneen kiristyvään kilpailuun, joka kotimarkkinoilla on välttämättä edessä.

Venäjä-pakotteet ovat aiheuttaneet maataloudelle jo satojen miljoonien eurojen menetykset. Maidon tuottajahinnan osalta miinusta on kertynyt 150–200 miljoonaa euroa.

Kun Venäjän menetyksiä korvaava vienti on ollut huonosti kannattavaa, ylijäämien purkaminen on painanut myös maidon tuottajahintoja. On suuri vaara, että hinnanlaskuja on luvassa lisää.

Kilpailevat meijerit joutuvat pakon edessä välttämään kannattamatonta vientiä. Se tietää kaupalle kulta-aikoja ja tuotehintojen laskua lähemmäs viennistä saatavaa tasoa, mikä on osin jo saavutettukin.

Suomessa puhutaan usein, että maitoylijäämien vientivastuu on Valiolla. Yhtiö on toki vastuuta kantanut viemällä maitotuotteita ja mahdollistanut samalla omistajiensa – suomalaisten maitotilojen – kasvun.

Mihinkään lakiin tai sopimuksiin kirjattua vientivastuuta Valiolla ei ole. Sen vastuulla on hakea tuotteilleen markkinat, jotka takaavat yhtiön omistajille parhaan mahdollisen tuottajahinnan.

Kuten muillakin meijereillä, se tarkoittaa tällä hetkellä aseman puolustamista myös kotimarkkinoilla.

Maitomarkkinat ovat tällä hetkellä Kilpailu- ja kuluttajaviraston KKV:n vahvassa ohjauksessa. Markkinoiden nopeassa muutoksessa ohjailu voi alkaa polttaa viraston näpeissä.

KKV keskustelee parhaillaan Valion kanssa sen tuotteita koskevista hinnoittelurajoituksista (MT 19.8.). On kuitenkin välttämätöntä, että myös Valio saa virastolta selvät pelisäännöt, joiden nojalla se voi toimintaansa kotimarkkinoilla suunnitella.

Riippumatta siitä, mille meijerille tuottajat maitoaan toimittavat, he ovat nyt taloudellisesti ahtaalla.

Asiaa ei helpota, että meijereiden välit ovat samalla varsin tulehtuneet. Toivottavasti se ei tiedä paluuta maitosotiin.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

KKV paljasti autokoulujen "alastoman hintakartellin" – esittää yhteensä 300 000 euron seuraamusmaksuja

Suomen maidontuotanto voitaisiin saavuttaa vain 1 000 maitotilalla – "Tilaluvun väheneminen on osa luonnollista kehitystä"

Kuluttajien etääntyminen on haaste, mutta sen voi ylittää, sanoo nuori maidontuottaja: "Kun näytetään viljelijän kasvot, kritiikki hälvenee aika kovaa"