Pääkirjoitus

Metsäpolitiikka on pahassa konkelossa

WWF:n mukaan nykyinen vääntö on vasta alkusoittoa.

Pitkään jatkunut vääntö metsien osuudesta EU:n ilmastopolitiikassa huipentuu syksyn aikana, kun Euroopan parlamentti äänestää maankäyttöön, maankäytön muutoksiin ja metsien ilmastovaikutuksiin liittyvästä lulucf-asetuksesta.

Parlamentin äänestystulos ei kuitenkaan ole ratkaiseva, vaan lopullisen muotonsa asetus saa myöhemmin syksyllä Euroopan komission, parlamentin ja jäsenmaiden yhteisen käsittelyn jälkeen.

Suomen kannalta tilanne näyttää huonolta. Vaikka EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, yrittää EU ottaa niskalenkin suomalaisesta metsänhoidosta ja -politiikasta ilmastopolitiikan varjolla. Sekä komission esitys että parlamentin ympäristövaliokunnan mietintö ovat Suomen kannalta huonoja.

Suomalaiset ovat yrittäneet viedä metsäoppia eurooppalaisille päättäjille, huonolla menestyksellä. Suomalainen metsänhoito ja sen seurauksena lisääntynyt metsien kasvu tuntuvat olevan liian vaikeita asioita. Mielivaltaisesti asetettujen vertailuvuosien perusteella tehdyt laskelmat uhkaavat syrjäyttää luonnontieteeseen perustuvan hiilensidonnan.

Kirvestä ei vielä pidä kuitenkaan heittää kaivoon, vaikka tilanne on Suomen metsäpolitiikan kannalta pahassa konkelossa. Tilanne muuttuu koko ajan, ja uusia esityksiä valmistellaan. Luonnonvarakeskuksen (Luke) professorin Antti Asikaisen mukaan esitykset hiilinielusta elävät EU:ssa koko ajan (MT 4.9.). Suomi pyrkii myös vaikuttamaan muun muassa EU:n puheenjohtajamaana olevan Viron esityksiin.

MTK:n ja SLC:n maanantaina järjestämässä tilaisuudessa ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) muistutti, että Suomen tavoitteena on edelleen, että hakkuita voidaan lisätä 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa ilman, että Suomen metsät muuttuvat laskennallisiksi päästöiksi.

Tiilikainen vakuutti, etteivät metsänomistajat ja metsäteollisuus joudu maksumiehiksi, käy EU:ssa lopulta miten tahansa. Lasku tulisi kuitenkin suomalaisille veronmaksajille, joten jokainen joutuisi kantamaan taakasta osansa. Epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen ei saa ennakolta taipua.

Metsäteollisuus ry:n energia- ja ilmastopäällikön Ahti Fagerblom luottaa siihen, että aktiivista työtä tekemällä EU:n päätökset saadaan käännettyä oikeaan suuntaan. Fagerblom on luottavainen, vaikka EU:n ilmasto- ja energiapäätökset ovat olleet hänen mukaansa ”harmonisoitua hulluutta ja kollektiivista kärsimystä”.

Suomessa käytävän hiilinielukeskustelun ristiriidat johtuvat Luken johtajan Taneli Kolströmin mielestä erilaisista lähtökohdista, joista päädytään erilaisiin lopputuloksiin. Kolström olisi huolissaan, jos tutkijayhteisö olisi yksimielinen. Lähtökohtana pitäisi kaikilla olla ilmaston ja suomalaisten etu. Vain kasvava metsä sitoo ilmasta hiiltä.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok.) mielestä lulucf:n suhteen tilanne on painajaismainen, ja ympäristövaliokunnan esitys on epäoikeudenmukaisuuden lisäksi epärehellinen. Periksi ei Sarvamaa kuitenkaan anna, vaan päätöksiin yritetään vaikuttaa loppuun saakka.

Huolimatta siitä, millaisen lopputuloksen metsien hiilinielusta EU:ssa tullaan, kiistely tulee jatkumaan. WWF:n ohjelmajohtaja Jussi Nikula ennakoi, että nykyinen vääntö on vasta alkusoittoa. Nikulan mukaan tulee uusia tilanteita, joissa metsänomistajat joutuvat entistä ahtaammalle.

Nikulan uhkaus on hyvä muistutus siitä, että periksi ei pidä nyt antaa, koska uusia vaatimuksia on joka tapauksessa tulossa. Ympäristöjärjestöjen lähtökohtana on, ettei mikään riitä.

Suomen edunvalvojilla on edessään vaativa, mutta kaikkien suomalaisten kannalta erittäin tärkeä tehtävä. Suomalaisten hyvinvointia uhkaava konkelo on pystyttävä laukaisemaan. Muuta vaihtoehtoa ei ole.

Lue lisää

Lisää metsäoppia Brysselin päättäjille

EU:n metsäpäätökset uhkaavat investointihalukkuutta: "Kansallista etua ei ole huomioitu ollenkaan"

WWF lulucf-päätöksestä: "Iso tappio ilmastolle"

Mitä EU:n vuosi 2020 tarkoittaa metsille? Ilmastosopimus Green Deal linjaa myös Suomen metsien käyttöä