Pääkirjoitus

Monen haaveena on koti maaseudulla

Ihmiset haluavat asua väljästi ja lähellä luontoa.

Nykyistä keskittämiskehitystä ja siihen liittyvää asuntopolitiikkaa seuratessa voisi luulla, että lähes kaikki ihmiset haluavat muuttaa asumaan kaupunkeihin. Näin asia ei ole. Tutkimusten mukaan suomalaiset haluaisivat asua maaseudulla, jos saisivat itse valita.

Ylen viime viikolla julkistaman tutkimuksen mukaan lähes joka kolmannen suomalaisen haavekoti sijaitsee maaseudun haja-asutusalueella. Suuren kaupungin keskustassa haluaisi asua vain joka kymmenes. Vajaa neljännes valitsisi suuren kaupungin reuna-alueen ja pikkukaupungeissa tai taajamissa asumisesta haaveilee 28 prosenttia tutkimukseen vastanneista. (Yle Uutiset 27.10.)

Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa suomalaisilta kysyttiin, missä he haluaisivat asua, jos saisivat valita vapaasti eikä raha tai työpaikka rajoittaisi valintaa.

Tutkimuksen tulos ei yllättänyt Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professoria Mari Vaattovaaraa. Hänen mielestään kaikki tutkimusevidenssit niin nuorilta kuin vanhemmiltakin tukevat samantyyppisiä asumistoiveita. Tutkimustuloksista huolimatta keskittämistä ajavat intressiryhmät kertovat, että kaikki haluavat asua kantakaupungissa.

Vaattovaaran mielestä kansalaisten mielipide pitäisi ottaa viimeistään nyt vakavasti. Tutkimustulokset kertovat itsepintaisesti toiveista asua maalla, vaikka meitä opetetaan kaupunkilaisiksi, asumaan pienissä yksiöissä kantakaupungissa.

Vaattovaara arvioi, että haaveet maaseudulla asumisesta ovat myös jonkinlainen vastalause kansakunnassa ylikorostuneelle kaupunkilaiskeskustelulle.

Ihmisten toiveiden ja vallalla olevan keskittämispolitiikan välillä on iso kuilu.

Teknologian tutkimuskeskus VTT julkaisi tammikuussa asuntotarve 2040 -tutkimuksen. Sen mukaan neljälletoista suurimmalle kaupunkiseudulle tarvitaan 760 000 uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä. Jos VTT:n ennustus toteutuisi, pitäisi uusia asuntoja rakentaa yhtä paljon kuin Suomeen on rakennettu asuntoja 25 viime vuoden aikana.

Asuntorakentaminen on jo nyt vahvasti keskittynyttä. Lähes 90 prosenttia kaikista uusista asunnoista rakennetaan neljääntoista suurimpaan kaupunkiin.

VTT:n tutkimus perustuu Tilastokeskuksen vuosi sitten syksyllä julkaisemaan väestöennusteeseen. Tutkimus on tarkoitettu työkaluksi asuntorakentamisen ennakointiin sekä valtiolle että kunnille yhdyskuntarakenteen kehittämistä varten.

Ennusteet ovat ennusteita, mutta niiden avulla on helppo ohjata ja vauhdittaa kehitystä. Rakentamisen keskittyminen ohjaa myös yhteiskunnan rahavirtoja tukemaan kaupungistumista. Suurissa kaupungeissa asumiskustannukset ovat monelle liian korkeat. Tämä näkyy muun muassa asumis- ja toimeentulotukien keskittymisenä kaupunkeihin.

Helsingissä ennustetta on lähdetty toteuttamaan. Helsingin asukasmäärän ennustetaan kasvavan 240 000 henkilöllä vuoteen 2050 mennessä.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti viime viikolla uudesta yleiskaavasta. Helsingistä halutaan rakentaa nykyistä tiiviimpi. Kantakaupungin asuntorakentamisen tiivistämisen lisäksi uusia asuntoalueita rakennetaan Malmin lentokentälle ja Keskuspuiston laidalle. Esimerkiksi huvila- ja ulkoilualueena tunnettuun Vartiosaareen aiotaan rakentaa asuntoja 5 000–7 000 asukkaalle.

Keskittävää asuntopolitiikkaa perustellaan ihmisten halun lisäksi myös ympäristösyillä. Kumpikaan ei tutkimusten mukaan pidä paikkaansa.

Aalto-yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan tiiviissä asumisessa päästöt ovat kaikilla elämänalueilla suuremmat yksityisautoilua lukuun ottamatta. Lisäksi ihmiset haluavat asua väljästi ja lähellä luontoa.

Ei ole ihme, että asumiseensa tyytyväisimmät asuvat tutkimustenkin mukaan maaseudulla. Toivottavasti mahdollisimman moni voi toteuttaa haaveensa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

VTT kehitti kemiallisen käsittelyn muovien kierrätykseen

Brysselin viikkokatsaus

Maistuisivatko parissa minuutissa valmistuvat yksilöidyt kuppikakut? Nyt sellaisten valmistaminen on mahdollista