Pääkirjoitus

Pikaruokalat hylkivät kotimaista ruokaa

”Suomalaisuus ei paina ylikansallisten pikaruokaloiden valinnoissa juuri mitään.”

Pikaruokaloiden eli ns. hampurilaisbaarien ruoka-aineista tehty selvitys (MT 30.10.2011) on hämmentävää luettavaa. Suuri osa ruokaketjuista käyttää tuotteissaan ulkomaisia raaka-aineita, ennen muuta ulkomaista lihaa. Suomalaisuus ei paina ylikansallisten yhtiöiden valinnoissa juuri mitään.

Ilahduttavia poikkeuksia ovat kuitenkin Hesburger ja Kotipizza. Nämä kaksi kotimaisesta ketjua ovat päättäneet tehdä suomalaisuudesta myös kilpailuvaltin. Hesburger ilmoittaa, että se käyttää kotimaista raaka-ainetta niin kauan kuin sitä on saatavilla. Myös Kotipizza luottaa kotimaiseen lihaan.

Kotimaista lihaa ei sen sijaan kannata etsiä alan todellisen jättiläisen, ylikansallisen McDonald’sin pihveistä. Tämän yhtiön hampurilaisissa käytetty pihvi tulee Puolasta tai Saksasta. Sianliha on sekin kotoisin Saksasta ja broileri Tanskasta. Onneksi kuitenkin sämpylät tehdään kotimaassa.

Toinen kansainvälinen ketju Subway hakee broilerinsa vieläkin kauempaa, Thaimaasta asti. Pihviliha rahdataan Suomeen Etelä-Amerikasta.

Pikaruokabisneksen tilanne kuvaa hyvin sitä, mitä ruokamarkkinoiden globalisaatio käytännössä merkitsee. Alaa hallitsevat ylikansalliset maailmanlaajuiset ketjut, joiden toimintapolitiikkaan ei kuulu paikallisen ruuantuotannon edistäminen. Ratkaisevaa on hinta, ei laatu. Thaimaalainen broileri kelpaa hyvin leivän väliin, vaikka kukaan ei varmuudella tiedä, miten tuo broileri on tuotettu. Saksalainen sianliha on halpaa sen vuoksi, että Keski-Euroopan dioksiiniskandaali on romahduttanut sianlihan hinnan koko Euroopassa.

Terveysväittämät ovat tulleet osaksi ruuan markkinointia jo kauan sitten. Valistunut kuluttaja haluaa kaupassa tietää, onko elintarvike puhdas ja terveellinen. Tärkeää on tietää myös ruuan alkuperä.

Ruuan alkuperä on noussut kuluttajien valinnoissa entistä tärkeämmäksi valintaperusteeksi varsinkin Keski-Euroopan ruokaskandaalien jälkeen. Jotta kuluttaja saisi tiedon siitä, missä ruoka on tuotettu, tulisi merkintöjä edelleen kehittää.

Vain muutama päivä sitten tuottajajärjestö MTK:n edustajat jättivät vetoomuksen Keskon johdolle alkuperämerkintöjen parantamiseksi. Keskon johdolta tulikin selkeä viesti siitä, että kauppa pyrkii parantamaan palveluaan ja asettaa näin kotimaisen ruuan etusijalle.

Pikaruokapaikoissa alkuperäin selvittäminen ei ole yhtä helppoa kuin kaupassa. Hampurilaisen kyljessä ei yleensä lue, missä se on tehty. Tässä asiassa tarvittaisiin selkeä kuluttajamielipide osoittamaan pikaruokaketjuille, että niiden kannattaa sitoutua kotimaiseen ruokaan.

Saksalaiset sanovat, että ihminen on sitä mitä syö. Mitä puhtaampaa ja luonnonmukaisempaa ruokaa me syömme, sen parempi. Suomessa elintarviketuotannon valvonta ja hygienia ovat kansainvälistä huippuluokkaa.

On suuri ero sillä, onko tuotantoeläin kasvatettu antibiooteilla valvomattomissa oloissa vai ilman lääkkeitä tarkoin valvotusti tiloissa, joissa eläinten hyvinvoinnista huolehditaan. Tästä on kysymys vaikkapa broilerin kohdalla. Kukaan ei taatusti tiedä, mitä menetelmiä kaukomailla suurtuotannossa käytetään.

Suomalainen lihantuotanto on suurissa vaikeuksissa paljolti juuri epäterveen kilpailun vuoksi. Jos ulkomailta virtaa halpaa bulkkilihaa, jonka alkuperä ja tuotantotavatkin ovat epäselviä, ei suomalainen huippulaatua tuottava lihankasvatus pysty kilpailemaan hinnalla sellaisen kanssa.

Pikaruokalan asiakkaiden kannattaakin kysyä annosta tilatessaan, missä liha on tuotettu. Kuluttajan oma etu on syödä kotimaista.

Lue lisää

EU:n elpymisrahaa oikeaan kohteeseen

Ilouutinen Keski-Suomeen

Ravinnepäästöt ovat yhteinen ongelma

Villisika pidetty kurissa