Ruokaa neljän maisterin papereilla - Vieraskolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Vieraskolumnit

Ruokaa neljän maisterin papereilla

Isoa kotieläintilaa pyörittävän tuottajan pitää olla monen alan ammattiosaaja: tarvitaan vähintään neljän maisterin papereita vastaava tietomäärä. Mutta saako siitä palkkansa?

Ison kotieläintilan pyörittäminen ei ole toisen käden juttu. Se vaatii ammattimaista panostamista tilan isäntäväeltä, eli yrittäjältä tai yrittäjäparilta.

Kun yritysmuodoksi valitaan yhä useammin osakeyhtiö, ja kotieläintuotanto erityisesti on osin jo täysin yritysmäistä, yrittäjänimitys kuvaa tilalla tehtävää työtä.

Jotta yrittäjä saa kotieläintilan toimimaan, hänellä pitää olla ensiksikin valtava tietomäärä kotieläimistä ja niiden hoidosta. Mitä suuremmaksi tuotanto kasvaa, sitä vaativampaa suuren eläinmäärän hoito ja hallinta ovat.

Yksin tuottajan ei toki tarvitse olla, sillä avuksi tulevat meijerit, lihatalot ja neuvontayritykset. Siitä huolimatta kotieläintuottaja ne eläimet hoitaa ja tekee päätökset. Sen hallitsemiseksi tarvitaan kotieläinagronomin maisteriopintoja vastaava tietomäärä.

Kun siirrytään pellolle, vaaditaan vastaavasti kasvinviljelyagronomin tietomäärä. Pellollaan kotieläintila tuottaa mahdollisimman suuren osan rehuistaan, tai kasvinviljelytila myyntiin menevän viljansa.

Viljelykasvien viljelyn sekä viljelyketjun ja -tekniikan hallinta eivät suju enää kansakoulupohjalta. Sekä tekniikan että kasvinjalostuksen kehittyminen vaativat jatkuvaa seuraamista ja uuden oppimista.

Ilman koneita ei yksikään maatila toimi. Piikkilangankiristäjää katsellessa jokainen tietää, mitä vauhtia tilalla käytettävät koneet ja (tieto)tekniikka ovat kehittyneet.

Tässä kehityksessä mukana pysyminen ja vaadittavan tietomäärän hallinta koneiden käyttämiseksi edellyttävät konetekniikan diplomi-insinöörin tietotasoa, vaikka tehdasapu onkin jo wifi-yhteyden päässä.

Kaikki on kuitenkin turhaa, jos yritys ei tee tulosta. Yrityksen talouden kokonaishallinta onnistuu vain ekonomin tietomäärällä, ja sen merkitys korostuu etenkin miljoonainvestoinneissa.

Tämän päälle tulee vielä se neljäs maisteriohjelma, johtamisen MBA-tutkinto. Kun yritys saattaa työllistää jo 5-10 työntekijää, johtamisen tärkeys korostuu entisestään.

Maisterinopintojen lisäksi tulee vielä kursseja esimerkiksi eläinlääkärin opinnoista, (siementäminen, eläinten hyvinvointi) ja rakennusalan diplomi-insinöörin opinnoista (ison pihaton rakentaminen).

Yhteisenä kurssina kaikissa maisteriohjelmissa on digiosaaminen, ja yrittäjän on myös hallittava poikkitieteellinen kurssi ”Tukiohjeet ja -ehdot”. Uusi pakollinen kurssi on ympäristö- ja ilmastoaiheinen hiilensidontakurssi, ”Ilmastoahdistus ja viljelijän syyllistäminen”.

Sen suorittamiseksi ei riitä, että täsmentää eläinten ruokintaa, vähentää lannoitusta, lisää peltojen peitteisyyttä tai käyttää hiiltä sitovia kasveja. Kurssin läpäisee vasta, kun on saanut eläimen molemmat päät sekä viljelynsä hiilineutraaliksi, tai lopettaa.

Kiitokseksi ja palkaksi näistä neljän maisterin papereista ja ympäristökurssien suorittamisesta viljelijäyrittäjä saa vain luvan jatkaa. Tilipussissa tai kuluttajien arvostuksessa ne eivät vielä näy.

Kirjoittaja Arto Takalampi on pitkänlinjan maa- ja metsätaloustoimittaja

Lue lisää

Mihin hävisi maataloustutkimus?

Kotieläintilallisten kokemaa uhkailua tutkitaan Ruotsissa

Kyyneleitä ja koskettavia kohtaamisia

Vuoden eläinlääkäri tuntee ihmistä uhkaavat epidemiat, joista monet yhdistävät meitä ja eläimiä – "Odotin, että koronavirus olisi levinnyt herkemmin"