Kriisien synnyttämä epätietoisuus koettelee kovimmin nuoria yrittäjiä - Vieraskolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Vieraskolumnit

Kriisien synnyttämä epätietoisuus koettelee kovimmin nuoria yrittäjiä

Maailmalta kantautuvien uhkakuvien uutisvirrassa monet joutuvat pohtimaan sitä, mistä löytää uskoa tulevaan.

Yleensähän keväällä valon lisääntyessä, katseet kääntyvät toiveikkaina lähestyvään kesään. Maanviljelijöille ja suurelle osalle urakoitsijakuntaa se tietää vuoden kiireisintä aikaa. Poikkeuksellisen lauhan talven jälkeen epävarmuustekijöitä on olemassa omasta takaa ilman maailman taloutta heiluttavaa Koronavirustakin. Puunhinnan ja kysynnän heikkeneminen on jo näkynyt monien metsänomistajien ja metsäkoneurakoitsijoiden tulopuolella. Samalla tavalla se koskee myös puunkuljetusyrittäjiä.

Hakkuiden vähenemisen seurauksena ensiharvennusrästit jatkavat kasvuaan. Päätehakkuiden pudotus näkyy viiveellä metsäpuiden taimien kasvatukseen keskittyneillä taimitarhoilla. Olipa sitten kyseessä metsäalan tai maatalouden yrittäjyydestä, toiminnan supistuminen vaatii sopeutumista.

Kovimmin se koettelee investointeja tehneitä tai niitä harkitsevia nuoria. Kun edellä mainituilla aloilla jo muutenkin kamppaillaan luonnon olosuhteiden ja säiden kanssa, pelkkä sopeutuminen ei välttämättä riitä. Kun tähän vedetään mukaan vielä ilmastoasia ja syntipukiksi leimaaminen, taakka voi olla liian raskas kannettavaksi. Tarvitaan erityistoimia, erimerkiksi rahoituksen järjestelyitä.

Kun tarkastellaan edellä mainittuja yrittäjäkuntia, heidän tärkein yhteinen tekijä on se, että he tulevat pääosin maaseudulta. He tarjoavat työtä ja toimentuloa muille lähellä asuville. Tästä yhtenä esimerkkinä ovat turveurakoitsijat. Oman toimeentulonsa lisäksi he ovat tarjonneet kymmeniä vuosia kesätöitä aliurakoitsijoille ja maalaiskylien nuorille. Itsekin viitasaarelaisen kotikyläni turvesoiden kesäyönauringosta nauttineena, tiedän mistä on kyse. Ulkopuolisille se on näkynyt lähinnä Kuopion lämpölaitokselle liikennöivien rekkojen muodossa.

Kyse on kuitenkin paljon enemmästä, kotimaisen energian tuottamisesta ja raskaanöljyn korvaamisesta. Sillä on tuettu myös hakkeen käyttöä isommilla lämpölaitoksilla. Kun mukaan lasketaan kaikki kerrannaisvaikutukset, paljon hyvää on saatu aikaan. Siinä ohessa vesiensuojelu on kehitetty huipputasolle.

Eri tahot ja vallanpitäjät ovat kautta aikain pönkittäneet omaa asemaansa erilaisten uhkakuvien levittämisellä. Uhkien torjumisen sijasta he ovat keskittyneet toimimaan oman etunsa mukaisesti.

Ilmastonmuutos on uusi bisnes, mutta kenelle? Sitä se on vielä pienelle joukolle. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla, kun otetaan järki käteen, jaetaan taakka ja mahdollisuudet tasapuolisesti ilman maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelua.

Kirjoittaja Ilpo Paananen on outokumpulainen freelance-toimittaja ja kirjailija

Lue lisää

Pitkä ja suloinen kiitollisuuden kesä

Hallitus ja oppositio ovat eri linjoilla EU:n massiivisesta raharatkaisusta – "Kaikkea ei voitu saada. Kun niin merkittävästi supistettiin, jotkin määrärahat jäivät pienemmiksi kuin oli esitetty"

Tutkijoiden mukaan nykyiset karttamerkinnät pohjoisnavasta ja arktisesta alueesta eivät pidä enää täysin paikkaansa – Jään sulaminen ja napa-alueiden muutokset vaikuttavat koko maapallon ilmastoon

Ilmastonmuutos on todennäköisesti lyhentänyt ja aikaistanut lintujen pesimäkausia Suomessa – "Kilpailu ravinnosta voi kiristyä, jos suurempi joukko lintuja pesii samanaikaisesti"