Vieraskolumnit

Tapa talonpoika päivässä

Patriootti ostaa nykyään suoraan tuottajilta.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pudotti varsinaisen ydinpommin suomalaista alkutuotantoa vastaan ilmoittamalla, että syö lihaa vain kerran viikossa. Toisaalta kun lukee presidentin edustuspäivällisten ruokalistoja, on väitettä vaikea uskoa.

Ymmärrän toki Niinistön julistuksen, koska näin pääsee helposti syömään samoja heiniä kuin vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto.

Koko kansan presidentistä halutaan tällä kertaa tehdä fleksaajien ja vegaanien presidentti.

Lihaa tulee tietysti nauttia kohtuudella, mutta Suomessa ei syödä liikaa suomalaista lihaa, vaan liikaa ulkolaista lihaa. Tällainen ilmoitus suomalaisten arvojohtajalta lyö lisää vettä myllyyn kaikenlaisille toukoaaltomaisesti veganismiin suhtautuville.

Eikö presidentti voisi pikemminkin ilmoittaa syövänsä ainoastaan kotimaista lihaa ja sitäkin kohtuullisesti? Se olisi todellista arvojohtajuutta halvan ääntenkalastelun sijaan.

Niinistön kanssa samoja jotoksia patikoi kokoomuksen nuorisojärjestö, jonka mielestä satovahinkokorvaukset tulisi maksaa mieluummin laskettelukeskuksille, jos ei sada lunta.

Myös demarinuoret syöksyivät samalle haaskalle vaatimaan maataloustukiin leikkauksia. Siinä lihanpalat lentelevät, kun sini- ja punaketut taistelevat tunkion herruudesta. Molempien tavoite näyttää edelleen olevan tappaa talonpoika päivässä, parhaassa kaksi, ja surullisen hyvin kulkee.

Joskus sitä toivoisi, että kokoomus- ja demarieliitti osaisi nähdä tuottajien ahdingon sinne oman kuplansa sisään, mutta lienee turha toivo.

Poliitikkojen lisäksi alkutuotantoa vastaan hyökkää myös kauppa jatkuvalla halpuuttamisellaan. Se nakertaa alkutuotannon lisäksi jo myös teollisuutta.

Keskustavaikuttaja Timo Kaunisto kirjoitti muutama vuosi sitten, että patriootti ostaa Lidlistä. Se oli totta tuolloin, mutta ei enää Lidlin lähdettyä samaan kelkkaan S- ja K-ryhmän kanssa.

Patriootti ostaa nykyään suoraan tuottajilta itseltään. Näin ruokaketjussa eniten tekevä saa myös eniten. Suoramyyntiä onkin välttämätöntä kehittää suomalaisen maatalouden tulevaisuuden varmistamiseksi.

Suuret nälkävuodet 1866–1868 olivat viimeisin laajamittainen nälänhätä Suomessa.

Vaikka tästä on jo 150 vuotta, ei meillä asiantuntijoiden mukaan ole mitään takeita siitä, etteikö nälänhätä voisi toistua. Ilmastonmuutos vaikeuttaa maanviljelyä maailmalla ja Suomen ruokaturva on aina lopulta omavaraisuuden varassa.

Muualla maailmassa, kuten vaikkapa rikkaassa ja puolueettomassa Sveitsissä, tehdään poliittisia päätöksiä omavaraisuuden lisäämiseksi.

Suomessa globalisaatiosta ja kaiken maailman avokadoista sekä merilevästä villiintyneet tahot puolestaan vaativat omavaraisuuden ajamista alas. Samalla unohdetaan, että kukaan ei omista elintarvikkeistaan luovu silloin kun niistä on pula. Nälänhätä voi olla todellisuutta hyvinkin nopeasti ja kerran lopetettua tuotantoa on erittäin haastavaa ajaa nopeasti ylös silloin, kun sitä todella tarvitaan.

Sen sijaan että seuraamme vierestä, kuinka talonpoikamme joutuvat ahdinkoon katovuosien, petojen ja matalien tuottajahintojen takia hukkuen samalla erilaisiin tukihakemuksiin ja byrokratiaan, on meidän autettava heitä.

Samalla autamme itseämme ja turvaamme ruuan kriisin hetkellä myös niille kokoomus- ja demarinuorille, jotka eivät ymmärrä sitä nyt arvostaa.

Yhtä lailla on tärkeää varmistaa, että presidentti Niinistökin saa kerran viikossa sen pihvin lautaselleen. Ja jos pihvivalinta on sellainen, että sen kanssa voi nukkua yönsä hyvin, voi toki vähän santsatakin.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Yhteistyö etusijalla puolustusasenteissa

Ilman henkilökuntaa toimivassa lähiruokakontissa voi tehdä ostoksia kellonajasta riippumatta

Suomi mukana kehittämässä eurooppalaista puolustusyhteistyötä – Presidentti Niinistö ja Macron tapaavat kahden kesken Pariisissa