Vieraskolumnit

Hoidetaanko Suomen metsiä järkiperäisesti?

Pekka Ervasti
Vieraskolumnit 31.01.2018

Pekka Ervasti: Mitähän meistä nyt ulkomaillakin ajatellaan?

Valitan, otsikolla ei ole mitään tekemistä tämän kolumnin asiasisällön kanssa.

Ajattelin, että kun kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuteen, saa paremmin lukijoita, jos sivuaa maa- ja metsätaloutta edes otsikossa.

Anteeksi kamalasti!

Ja sitten asiaan.

Ajattelin muutaman sanasen juuri käydystä presidentin­vaalista ja kuinka ne taas kerran osoittivat poliitikkojen epäluottavuuden.

Kun eduskunta taas palaa runsaan kuukauden mittaiselta, hyvin ansaitulta joululomalta, Arkadianmäen kuppila on täynnä tärkeitä yhteiskunnallisia toimihenkilöitä, jotka väittävät tienneensä vaalituloksen desimaalin tarkkuudella jo viikkoja sitten.

Useimmat heistä ovat eduskuntaan akkreditoituja toimittajia. Vanhimmat väittävät skuupanneensa tuloksen jo 1970-­l­uvulla.

Minä olen hiljaa ja katselen vaitonaisesti kuppilan ikkunasta räntäsateiselle kaupungille.

Toivon, että kukaan ei muista, kuinka olin kampanjan alkumetreillä sitä mieltä, että toinen kierros tulee luonnonvoimien vääjäämättömyydellä. Uskoin, että Sauli Niinistön kannatus sulaa järjellisiin mitta­suhteisiin, kunhan muiden ehdokkaiden koneet ärjäisevät käyntiin.

Näin epäluotettava voi siis tasavallan presidenttikin olla! Kerralla vain mennään valituttamaan itsensä toiselle kaudelle ihan muina miehinä. Mitähän meistä nyt ulkomaillakin ajatellaan?

Laura Huhtasaarelle taisin tarjota tämänkin lehden kolumnissa yllättäjän viittaa? Toivottavasti se teksti on lehden arkistosta poltettu.

Persumegafoni vaikutti ainoalta henkilöltä ehdokas­galleriassa, jolla olisi voinut olla mahdollisuuksia haastaa istuva presidentti ja nousta toiselle kierrokselle.

Ja mitä teki Huhtasaari? Jäi beigenvärisissä mokka­saapikkaissaan pyörimään kehää, joka kulki muutaman onton iskulauseen ympärillä. Tämä tuli karmaisevalla tavalla esille Ylen vaalitentissä, jossa hänen oli pidettävä kansaa villitsevä vaalipuhe.

Huhtasaari ei ollut saanut Matti Putkosen, Matias Turkkilan ja Jussi Halla-ahon kanssa potkittua one­linereitään edes sen verran turvoksiin, että aineksista olisi saanut aikaan täysimittaisen, koherentin presidenttipuheen. Jos isku­lauseet eivät siinä käsittelyssä aivan kuolleet, voihan niitä yrittää elvyttää eduskuntavaaleihin.

Saattaa tosin olla, että virkeimmät persu-sloganeista loikkaavat Paavo Väyrysen leiriin. Veikkaan nyt, että Paavo nelistää eduskuntavaalikentille kuin filistealainen sota­ratsu. Toivottavasti en ole yhtä väärässä kuin arvellessani, ettei Väyrynen ehdi saada kannattajakortteja kasaan presidentinvaaleihin.

Kirjoittaja on politiikan toimittaja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit