Vieraskolumnit

Oletko eläintarhan hoitaja vai ruoantuottaja?

Johanna Heinonen
Vieraskolumnit 08.07.2018

Ihmiset eivät enää tiedä, kuinka ruokaa tuotetaan. Asiasta on ihan tutkimustietoakin: viime marraskuussa julkistettiin Pia Smedsin väitöstutkimus, jonka mukaan yli kolmasosalla alakoululaisista on virheellinen käsitys ruoantuotannosta.

Oppilaiden mielikuvat maatiloista olivat romantisoituneita ja maatila koettiin jonkinlaisena eläintarhana. Samainen tutkimus totesi myös, että median luoma kuva ruoasta ja sen tuotannosta vaikuttaa paljon lasten ja nuorten mielikuviin.

Smeds oli tarkastellut 5- ja 6-luokkalaisten mielikuvia, mutta aika surutta rohkenisin laajentaa tutkimuksen tulkintaa myös muiden ikäluokkien osalta. Miten lapset voisivat tietää ruoan matkasta pellolta pöytään, kun kovin moni aikuinenkaan ei tunne aihetta kovin tarkasti?

Hiukan laajentaen voisi kysyä myös, miten kuluttaja kaupassa voi tietää suomalaisen ja ulkomaisen tuotannon, tai luomun ja tavanomaisen tuotannon eroista? Todennäköisesti hänellä ei ole aavistustakaan. Ja miten kukaan kuluttaja voisi koskaan ymmärtää maatalouden tukijärjestelmää, kun sitä eivät aina ymmärrä tuottajat itse tai virkamiehetkään?


Julkinen keskustelu eläinsuojelulain uudistuksesta ja monista muista maatalouteen vaikuttavista asioista osoittaa, että etenkään kovaäänisimmillä keskustelijoilla ei välttämättä ole käsitystä tämänhetkisestäkään lainsäädännöstä tai maatalouden käytänteistä. Mielipiteitä muodostetaan tarkoitushakuisten kuvien, ulkomaisten dokumenttien tai somessa leviävien vakuutteluiden perusteella. Median mielikuvamarkkinointi tehoaa myös aikuisiin.

Vaikka kyse olisi osittain virheellisiin lähteisiin perustuvista mielikuvista, niin kuluttajien huoli ympäristöstä ja eläinten kohtelusta pitää ottaa todesta. Nämä trendit eivät jatkossa tule ainakaan menettämään merkitystään. Samaan aikaan eläintilojen määrä vähenee, tilakoko suurenee, ja tuotantoeläimiä näkee mökkimatkan varrella yhä vähemmän. Vieraantuminen ruoantuotannosta ei ole itsestään helpottamassa, vaan vaatii aktiivisia toimia meiltä kaikilta. 


Pia Smedsin ratkaisu ruokatietoisuuden parantamiseen on ruokakasvatus maatiloilla ja koulupuutarhoissa. Tutkimustulosten mukaan aidossa ympäristössä opiskelu vahvistaa oppilaiden oppimista paremmin kuin luokassa opiskelu. Maatilojen ovien avaamisella on siis merkitystä.

14.7. järjestetään Kanta- ja Päijät-Hämeessä kolmatta kertaa Avoimet maatilat -päivä. Mukana on kymmeniä tiloja, eli kuluttajat pääsevät saman päivän aikana helposti tutustumaan useampaan tuotantosuuntaan. Paikallinen MTK on järjestänyt joka vuosi lähikaupungeista ilmaisia bussimatkoja, joilla on vierailtu ennakkoon sovituilla tiloilla ja mukana on ollut henkilö kertomassa paikallisesta maataloudesta. Ruoantuotanto kiinnostaa, sillä bussit ovat aina olleet täynnä.


Jos haluamme, että ymmärrys alaamme kohtaan lisääntyy, niin vastaavia tempauksia soisi järjestettävän joka puolella Suomea. Vaikka töitä on muutenkin, niin velvollisuutemme on myös kertoa ruoantuotannosta kuluttajille. Joku siitä heille joka tapauksessa kertoo, eikä kuva välttämättä ole kovin todenmukainen, jos se perustuu ainoastaan ulkomaisille dokumenteille tai tarkoitushakuiselle kuvamateriaalille.