Vieraskolumnit

Miksi palkat eivät nouse?

Kimmo Lundén
Kolumni 14.07.2018

Simonkadun pääekonomisti arvelee työttömyyden laskun laukaisevan myös palkkaliukumat. Talouskasvu luo palkankorotuksille pelivaraa.

Miksi palkat eivät nouse, vaikka työvoimasta on pulaa? Toimiiko markkinatalouden rautainen laki kysynnästä ja tarjonnasta työmarkkinoilla lainkaan?

Ruotsin Konjunkturinstitutetin tutkija Ylva Hedén Westerdahl hämmästeli samaa asiaa Dagens Nyheterin palstalla 17. kesäkuuta. Analyytikot ovat ymmällään kehityksestä erityisesti yksityisellä sektorilla. Ruotsissa työvoimapulaa tietyillä toimialoilla on ollut jo pitkään, silti vuosina 2016 ja 2017 palkat nousivat yleisesti vain 2,4 ja 2,5 prosenttia. Palkkaliukumat olivat olemattomia.

Ruotsin mallissa vientisektori on sanellut palkankorotukset myös kotimaan toimialoilla ja julkisella sektorilla. Puhuttua Suomen mallia ei koskaan syntynytkään, mutta silti viime syksyn ja talven työehtosopimukset olivat keskitetympiä kuin koskaan tupo-aikoina.

Etelärannan EK:n haukat vahtivat, että Teknologiateollisuuden ja silloisen Metalliliiton korotuksia ei ylitetty muillakaan aloilla. Valtakunnansovittelijan toimistosta ei sovittelulla ollut enempää tarjolla.

Inflaatio on pysynyt alhaalla, ja työnantajilla näyttää riittäneen neuvotteluvoimaa. Muita syitä ovat olleet automatisointi, töiden kuten ohjelmoinnin, kirjanpidon tai puhelinpalveluiden siirto alempien palkkakustannusten maihin.

Merkkejä palkkakartellin repeämisestä alkaa kuitenkin näkyä. Suomessa pääkaupunkiseudulla pula lastentarhanopettajista pani Vantaan korottamaan omien lastentarhanopettajien kuukausipalkkoja 145 eurolla ensi vuoden alusta. Muuttorahaa kauempaa tuleville kaupunki lupaa 1 500 euroa.

Espoo ja Helsinki seurannevat perästä, jos aikovat pitää kasvattajansa palkkalistoillaan. Alipalkatut lasten opettajat ja kasvattajat ovat korotuksensa ansainneet.

Talouspolitiikassa tiukka talouskuri alkaa olla tiensä päässä. Euroopan keskuspankin näkökulma on kääntynyt rahapolitiikassa suuntaan, jossa talouskasvu tukisi palkankorotuksia ja sitä kautta inflaatiota. Paineita kahden prosentin inflaatiotavoitteen ylittymiseen kun ei markkinoilla vieläkään ole.

Hollannin keskuspankki – yksi euroalueen keskuspankeista – on jo avoimesti kannustanut liike-elämää korottamaan palkkoja, kun työttömyys on painunut pohjalukemiin.

Joko Suomen Pankki yhtyy kuoroon?

Simonkadun pääekonomisti tarkastelee talouden käänteitä Maaseudun Tulevaisuuden Viikonvaihde-liitteessä joka toinen viikko. Kirjoittaja on Maaseudun Tulevaisuuden taloustoimittaja ja koulutukseltaan ekonomisti.

Aiheeseen liittyvät artikkelit