Vieraskolumnit

Katse maaperän pienimpiin

Mikrobeja ei kannata väheksyä, koska monet niistä kantavat geenejä, joista myös me hyödymme.

Mikrobeja on aivan kaikkialla. Silti meidän on aivan liian helppoa olla ajattelematta niitä.

Viimeaikaiset tutkimukset antavat vahvoja viitteitä siitä, että ympäristömikrobeille altistuminen lapsena ehkäisisi tehokkaasti allergioilta. Tarvitsemme multaa kynsien alle ja suoraa kosketusta luontoon ja sen mikrobeihin voidaksemme hyvin.

Ruuantuotantotapa saattaa hyvinkin vaikuttaa maaperän kautta suolistomikrobien tasapainoon ja siten hyvinvointiimme.

Hajottajaeliöt muuttavat kuolleet kasvinosat mullaksi, ja ilman eliöitä hukkuisimme jätteeseen.

Mikrobit vapauttavat ravinteita ja siirtävät niitä muiden eliöiden käyttöön, eivätkä metsät ja viljelykasvit kasvaisi ilman niille elintärkeitä sienimikrobeja ja typensitojabakteereja.

Mikrobien muodostamat monimutkaiset verkostot ovat tämän hetken kuumin tutkimusaihe.

Ajatteletko koskaan, miten ympäristön muokkaaminen vaikuttaa näkymättömiin mikrobeihin?

Mikrobit tuottavat luonnostaan ilmakehään elintärkeitä kaasuja, kuten metaania ja hiilidioksidia.

Ilman näitä kaasuja elämä maapallolla ei olisi mahdollista, mutta jos näiden kaasujen määrä ilmakehässä nousee liikaa, ne aiheuttavat ilmaston lämpenemisen.

Maata muokkaavat maa- ja metsätalouden toimenpiteet saattavat pitkällä aikavälillä vähentää maaperän hiilivarastoja ja siellä asuvien mikrobien monimuotoisuutta.

Vaikutamme mikrobeihin ja niiden välittämiin elintärkeisiin aineiden kiertoihin, kun tongimme koskemattomia maakerrostumia tropiikissa tai kun ilmastonmuutos sulattaa ikiroutaa maapallon lämmetessä.

Olisiko jo aika ajatella maaperän pienimpiä?

Voisimme luopua turhasta kemikaalien käytöstä ja huomioida mikrobien monimuotoisuuden maankäytössä ja rakentamisessa.

Mikrobeja ei kannata väheksyä, koska monet niistä kantavat mukanaan geenejä, joista myös me hyödymme.

Monet vielä tuntemattomat mikrobit voivat osoittautua tehokkaiksi saastuneen maan puhdistajiksi tai uusiutuvan energian tuottajiksi.

Uudet löydökset vaativat pitkäjänteistä asiaan perehtymistä ja ankaraa tutkimustyötä.

Luonnonvarakeskuksessa on jo nyt iso asiantuntijoiden joukko, jolla on monenlaista tietoa maaperän, kasvien ja eläinten mikrobeista, jotka vaikuttavat ihmisyhteisön hyvinvointiin.

Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä ja monitieteellistä osaamista, jotta kaikki tieto saataisiin hyödynnettyä. Tutkijoilla on myös suuri vastuu tutkitun tiedon jakamisesta.

Tiedon perusteella jokainen voisi toimia tai vaikuttaa ympäristöön siten, että emme tarpeettomasti tuhoaisi maapallon pienimpiä.

Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen tutkija.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Suomalaiset luottavat tutkijoihin keskimäärin enemmän kuin muualla maailmassa

Lisäävätkö vieraslajit luonnon monimuotoisuutta?

Kananmunan terveysvaikutukset näyttävät liikkuvan suuntaan ja toiseen – Miksi munan tutkiminen on niin vaikeaa?