Vieraskolumnit

Kuluttaja kaipaa konkretiaa

Johanna Heinonen
Vieraskolumnit 30.09.2018

Viesti siitä, että kuluttajan pitäisi arvostaa kotimaista ruokaa enemmän, on väärin muotoiltu.

Isolle osalle kuluttajista on turhaa hokea, että ostakaa kotimaista, arvostakaa meidän työtä. Hehän arvostavat sitä jo! He itse asiassa arvostavat sitä niin paljon, että valitsevat ostoskärryynsä kotimaisen vaihtoehdon lähes aina, kun se on mahdollista. Silti mikään ei ole muuttunut. Viljelijät saavat edelleen tuotteesta liian vähän, yhä edelleen ruokaketjun toimijat sanovat eri kanavissa, että vastuu on kuluttajalla, hänen pitäisi ostaa enemmän suomalaista ruokaa. Vähemmästäkin suomalaista ruokaa ostava kuluttaja hämmentyy. Hänhän on arvostanut suomalaista ruokaa vuosikaudet, eikä se ole auttanut.


Syyskuun alussa Yle julkisti kyselytutkimuksen, jonka mukaan 90 prosenttia vastaajista olisi valmis maksamaan maitolitrasta enemmän, mikäli tietäisivät rahan menevän tuottajalle. 62 prosenttia vastaajista maksaisi maitolitrasta jopa yli 10 senttiä enemmän.

Pysähdytään tähän hetkeksi. Yli 10 senttiä enemmän. Toki kuluttajakyselyssä vastaajan voi olla vaikea hahmottaa, että lisä ei olisi vain maitolitrassa. Juustokilossa 10 senttiä enemmän litralta tarkoittaisi euron nousua kilohinnassa. Siitä huolimatta väitän, että olemme käännekohdassa. En muista, että maatalouden ahdinkoa olisi käsitelty näin monipuolisesti eri medioissa vuosiin. Katovuosi se oli viime vuosikin, mutta vasta nyt ruokaketjun epäreiluus on tullut näkyviin. Siis se, että ongelma ei ole märkyys tai kuivuus, vaan liian alhaiset tuottajahinnat. Kaksi huonoa vuotta riitti näyttämään, että marginaalia ei ole. Jos jatkamme näin, niin tähän tämä kaatuu.


Lakataan siis toistelemasta mantraa kotimaisten tuotteiden ostamisesta, ja annetaan kuluttajalle enemmän konkretiaa. Kerrotaan, että hän voi jo tällä hetkellä maksaa tuottajalle paremmin. Se tapahtuu jättämällä kauppaan pakkaukset, joissa lukee Pirkka, Kotimaista, Rainbow, Pohjolan Meijeri ja niin edelleen.

Sillä kaikki kaupan merkit ovat lopulta huono asia kaikille suomalaisille tuottajille. Aivan riippumatta siitä, kenen pakkaama private label -tuote on, tai lukeeko siinä ”tuottajalle kiitos”. Tietysti kuluttajan voi olla vaikea hahmottaa, miten muka on eri asia maksaa 10 senttiä enemmän Satamaidon maitopurkista kuin Satamaidon pakkaamasta Kotimaista-maidosta. Niiden sisältö on täysin sama ja tuote molemmissa purkeissa on yhtä suomalaista. Ei kuluttaja tiedä private label -markkinoiden toimivan niin, että kauppa kilpailuttaa muutaman kuukauden välein, kuka tekee kaupan maitopurkin halvimmalla. Eivätkä he tiedä, että pitkässä juoksussa se laskee kaikkien saamaa tuottajahintaa. Myös sen, joka private label -tuotteen pakkasi.


Eikä kauppa halua kertoa. Se piilotetaan tuottajan kiittämisen taakse, kotimaisuuden taakse. Toki kaupan merkin ostaminen on parempi kuin ulkomaisen tuotteen, ja pakon sanelema hintakysymyskin valinta voi osalle kuluttajista olla. Mutta yksi askel reilumpaan ruokaketjuun on ottaa entistä useammin hyllystä brändituote kaupan merkin sijaan. Tai siis pieni askel kuluttajalle, käänteentekevä tuottajalle.

Kirjoittaja Johanna Heinonen on maitotilayrittäjä ja vapaa toimittaja.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT