Vieraskolumnit

Onko tasapainoinen aluekehitys unohtunut?

Valtion ei pitäisi omilla päätöksillään ryhtyä markkina- voimien rengiksi.

Suomi jakaantuu vahvasti kahtia. Vuoden takaisen selvityksen mukaan 14 kasvukeskuksen väkimäärä kasvaa vuoteen 2040 mennessä noin 625 000 henkilöllä. Samaan aikaan monet keskisuuret tai pienet seutukunnat uhkaavat tyhjentyä.

Voimakas muuttoliike synnyttää erikoisen ilmiön. Kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla pula kohtuuhintaisista asunnoista pahenee ja muuttotappioalueilla asunnot tyhjenevät. Pääkaupungissa on haaste vastata nopeaan palvelutarpeen kasvuun samaan aikaan kun asuntoja ja julkista infraa käy tarpeettomaksi Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Keskustelu aluekehityksestä on kuitenkin kovin hiljaista. Mihin on tasapainoisen aluekehityksen vaatimus unohtunut ja miksi mikään puolue ei puhu aiheesta?

Puheenjohtamani eduskunnan tarkastusvaliokunta on useampaan kertaan puuttunut aluekehityksen riskeihin ja peräänkuuluttanut yhteiskunnan toimia tasapainoisen aluekehityksen aikaansaamiseksi.

Ikävä kyllä julkinen valta on viime vuosina monin osin antanut keskittymiskehitykselle lähinnä lisää vauhtia.

Karmea esimerkki oli parin vuoden takainen päätös lopettaa opettajakoulutus Savonlinnassa. Itä-Suomen yliopisto päätti keskittää opettajakoulutuksen maakuntapääkaupunkiin ja lopettaa kaikki toiminnot Savonlinnassa.

Savonlinnasta lähti yli 800 opiskelijaa ja kertautuvasti noin 300 työpaikkaa. Valmiit asuintalot tyhjentyvät Savonlinnassa ja uusia pitää rakentaa Joensuuhun. Tänään Savonlinnassa pohditaan vähintään kymmenen kokonaisen kerrostalon purkamista. Alueen asuntomarkkinat ovat sekaisin, kun myytävää on moninkertaisesti ostohalukkuuteen verrattuna. Taloudelliset tappiot ihmisille ovat suuria ja monen perheen elämän perusratkaisut ovat järkkyneet.

Pienet säästöt yhtäällä muuttuvat isoiksi tappioiksi toisaalla. Kun yliopisto säästää satoja tuhansia, yhteiskunta ja kansalaiset häviävät kymmeniä miljoonia. Valtion, puhumattakaan koko yhteiskunnan, kokonaisintressi ei nyt ohjaa päätöksentekoa.

 

Minulle on ollut suuri yllätys, ettei Sipilän hallitus ole tehnyt oikeastaan mitään toimia tasapainoisen aluekehityksen tukemiseksi. Markkinavoimien logiikka ohjaa nyt kehitystä koko voimallaan. Taksiluvista yliopistoihin ja terveydenhoitoon yrityselämän pelisäännöistä haetaan nyt apua ja ohjausta.

Sote-uudistuksen yhteydessä on puhuttu isoista kolmen miljardin euron säästöistä. Miten ne aikaansaadaan, se on jäänyt kertomatta.

Oletan, että sote-palveluiden siirtämisen markkinoille ja maakuntiin keskittämisen yksi motiivi on säästöjen aikaansaanti. Kun menoille ja valtion rahoitukselle on etukäteen pantu katto, on edessä väistämättä toimipisteiden harvennushakkuut.

Savonlinnan kehitys ja opettajakoulutuksen lakkauttaminen soitti hälytyskelloja. Tarkastusvaliokunnan ehdotuksesta eduskunta vaati hallitukselta selvitystä taantuvien seutukuntien tilanteesta. Sellainen tehtiinkin. Mutta jatkotoimet asiassa puuttuvat.

Eduskunta edellytti myös yliopistolain muuttamista niin, että yliopistojen pitäisi toimipaikkapäätöksiä tehdessään huomioida myös tasapainoisen aluekehityksen vaatimukset. Tätä ehdotusta ei ole toteutettu.

Tasapainoisen aluekehityksen tavoittelun tulisi olla kaikkien puolueiden ja jokaisen poliitikon asia.

Pääministeri Lipponen teki omana aikanaan hartiavoimin töitä, jotta kasvu jakaantuisi koko Suomeen. Kainuun malli, maakunnissa olevien yliopistojen kehittäminen, alueellistaminen sekä monet kulttuurihankkeet ja infraratkaisut saivat pääministerin aloitteellisen tuen.

Samaa henkeä kaivataan myös nyt. Valtion ei pitäisi omilla päätöksillään ryhtyä markkinavoimien rengiksi vaan pysyä talossa isäntänä.

Tasapainoisen aluekehityksen vaatimus on ensi viikon keskiviikkona esillä, kun eduskunta keskustelee asuntopolitiikan kehittämislinjoista tarkastusvaliokunnan raportin pohjalta. Asuntoja pitää rakentaa sinne, missä ihmiset ovat, mutta työpaikkoja pitää luoda koko Suomeen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kaupungistumiselle halutaan suitset

Suomesta rakennettiin sotien jälkeen hajautettu hyvinvointivaltio – nyt se on lähes kokonaan purettu

Suomi on maalainen