Vieraskolumnit

Pistetään ravinteet kiertämään

Elina Tampio
Vieraskolumnit 23.10.2018

Ravinteita, typpeä ja fosforia, sisältäviä kierrätettäviä biomassoja, muodostuu Suomessa vuosittain noin 20 miljoonaa tonnia. Tästä valtaosa, lähes 16 miljoonaa tonnia, on lantaa.

Tällä hetkellä suuri osa biomassojen sisältämistä ravinteista päätyy jo tavalla tai toisella kiertoon. Ravinteiden hyödyntämisen tehostamiseksi tarvitaan kuitenkin perinteisen lannanlevityksen, mädätyksen ja kompostoinnin lisäksi uudenlaista teknologiaa.

Tekniikan avulla ravinteet voidaan jalostaa tuotteiksi, joissa ravinnesuhteet ovat kasvin kasvun kannalta parempia. Tämä helpottaa myös tuotteiden liikuteltavuutta.

Tutkimuksia aiheesta on viime vuosina julkaistu runsaasti. Yksi tekniikka tai konsepti ei sovi kaikkialle, vaan ravinteiden kierrätystä on usein tarkasteltava alueellisena kokonaisuutena. Korkean fosforipitoisuuden peltomailla biomassojen ravinteet tulisi ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi jalostaa kuljetettavaksi kauemmas. On kuitenkin myös alueita, joilla ravinteita ei ole välttämätöntä prosessoida yhtä pitkälle, vaan ne voidaan hyödyntää lähellä.

Kierrätysravinteiden jalostamisesta lannoitevalmisteiksi povataan tulevaisuuden bisnestä. Uudet ratkaisut ovat tärkeitä muun muassa vesiensuojelun ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Toistaiseksi markkinat ovat kuitenkin pienet, eivätkä tuotteet tai prosessit ole suurelle yleisölle tuttuja.

Uudelta kierrätyslannoitevalmisteiden tuottajalta ravinteiden jatkojalostustekniikan valinta, kustannukset, lainsäädäntö ja markkinointi vaativat perehtymistä. Hajallaan olevaa tietoa eri osa-alueista on koottu Luken julkaisemaan kierrätysravinteiden valmistajille suunnattuun oppaaseen.

Jotta Suomeen saataisiin ravinnekierrätyksen kasvun vaatimia uusia osaajia, tarvitaan koulutusta, lisää tietoa sekä keskustelua kierrätyslannoitevalmisteista.

Uudentyyppiset lannoitevalmisteet ovat tällä hetkellä tapetilla eri paikoissa. Parhaillaan Luke, SYKE ja Evira valmistelevat hallituksen aloitteesta selvitystä orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämisestä seoslannoitteina tai käytön kannustimilla.

Lisäksi alan toimijoiden luotsaama kierrätyslannoitevalmisteiden laatujärjestelmätyö etenee. Viimeisimmässä yhteisessä työpajassa hiottiin laatujärjestelmään sisällytettäviä laatukriteereitä.

Ravinteiden jatkojalostamisen ja ravinnekierrätyksen tutkijalle tämä on hienoa aikaa. Uusia toimijoita, ideoita ja tekniikoita syntyy eri puolilla. Aiheen ympärillä kuhisee.

Kirjoittaja on Luken tutkija.

Aiheeseen liittyviä julkaisuja:

Kohti ravinteiden kierrätyksen läpimurtoa: Nykytila ja suositukset ohjauskeinojen kehittämiseksi Suomessa

Sivuvirrasta väkilannoitteen korvaajaksi: Mädätysjäännöksen jalostusteknologioiden nykytila, tarpeet ja tulevaisuuden mahdollisuudet Suomessa

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT