Vieraskolumnit

Mitäs me ilmastonmuutoksen torjujat

Metsä ei torju ilmastonmuutosta suojeltuna, vaan hyvin hoidettuna.

Ilmastopaneelin julkistettua uuden raporttinsa on keskustelu ilmastonmuutoksen torjunnasta käynyt kuumana.

Pääkaupunkiseudun punavihreä kupla on huutanut pää punaisena metsätalouden, eläintuotannon ja yksityisautoilun vastaisia iskulauseita, jonka jälkeen on lähdetty tyytyväisinä kivihiilellä lämpenevään trendikahvilaan nauttimaan Indonesiassa tarhattujen sivettikissojen ruuansulatusjärjestelmän läpi kulkenutta kopi luwak -kahvia tai juomaan thaimaalaista kookosvettä.

Suomen ilmastokeskustelu ottaakin nyt sellaisia populistisia kierroksia, että tekee pahaa katsoa. Ilmastomarssilla kaikkein tiukimpia toimenpiteitä vaatineiden poliitikkojen oma elämäntapa ei kestä kriittistä tarkastelua, mutta se ei menoa haittaa.

Tavallisen nelihenkisen pohjoissuomalaisen perheen hiilijalanjälki tuppaa kalpenemaan näiden säännöllisesti Balille joogaamaan lentävien ja kaukomaiden tuontielintarvikkeilla elävien maailmanparantajien rinnalla. Kotimaan matkailu olisi ilmastoteko.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan vaikutetaan myös ruokavaliolla. Se ei kuitenkaan tarkoita vegaaniksi ryhtymistä, vaan lihansyönnin vähentämistä ja suomalaisen suosimista.

Kotimaisen naudanlihan ilmastokuormitus on vain murto-osa ulkomaisesta, sillä suurin osa suomalaisista naudoista tuottaa ennen teurastustaan maitoa ja niiden rehukin on kotimaista.

Yhden Bangkokin lennon hiilidioksipäästöillä voi syödä naudanlihaa hyvällä omallatunnolla vajaat kymmenen vuotta. Samoin yhden kahvikapselin ympäristökuormitus on suurempi kuin hyvän ulkofilepihvin. Riisin vaihtaminen ohraan olisi sekin helppo tapa vaikuttaa.

Ilmastotalkoisiin voi osallistua myös ostamalla metsää. Metsä ei kuitenkaan torju ilmastonmuutosta suojeltuna, vaan hyvin hoidettuna. Mikäli rajoitamme liiaksi omia hakkuitamme, kohdistuu puun kysyntä aina jonnekin muualle eikä maailmalla asioita hoideta yhtä hyvin kuin meillä.

Jos punavihreiden märkä uni kaikkien Suomen metsien suojelusta joskus todella toteutuisi, olisi se ilmaston kannalta katastrofaalista.

Ilmastonmuutosta voi torjua myös muuttamalla maalle. Kyllä, kuulit oikein. Tutkimukset nimittäin osoittavat, että kaupungistuminen kiihdyttää ilmastonmuutosta ja Suomessakin on todettu, että pääkaupunkiseudulla asuvan vuotuiset hiilidioksipäästöt ovat lähes 30 prosenttia suuremmat kuin maalla asuvan.

Ero johtuu kulutuksesta ja horiskoista kerrostaloista. Miten tämä korjataan? Pitäisikö suosia puurakentamista betonin sijaan ja jättää ne kookosvedet ostamatta?

Maaseudulla tehdään ilmastotekoja lämmittämällä talo omasta metsästä ensiharvennusvaiheessa kaadetuilla puilla. Samoin voi syödä lähivesien kalaa ja metsien riistaa, joiden molempien hiilijalanjälki lähenee nollaa.

Oman maatilan tuotteita hyödyntävä talonpoika se sitten vasta ilmastokansalainen onkin.

Yksityisautoilukaan ei tunnu missään, kun kompensoimme sen moninkertaisesti kaikella muulla. Kaupungeissakin voitaisiin elää enemmän näin, mutta mahdollisuuksia ei käytetä kun Vapaavuori kavereineen rakentaa väkisin metropoliaan ilmastopäästöistä piittaamatta.

Onkin hullua, että kovimmat ilmastonmuutoksen torjujat hyökkäävät kotimaista maa- ja metsätaloutta sekä maaseutua vastaan, vaikka heidän pitäisi itsensä katsoa peiliin.

Toivotan kaikki ilmastotalkoista kiinnostuneet sieltä pääkaupunkiseudulta tänne maaseudulle asumaan. Muutto tarkoittaa todennäköisesti elintasonne heikkenemistä, mutta minkä siinä häviätte, voitattekin sitten elämänlaadussa. Ilmastomarsseillakaan ei tarvitse käydä, kun tekee pieniä ilmastotekoja joka päivä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Viljelijä avautui pellollaan ilmastonmuutoksesta ja sai jättiyleisön: "Ihmiset alkavat saada kyllikseen tyylistä, millä punaisesta lihasta puhutaan"

Kulmuni mukaan keskustan puheenjohtajakisaan

Mikko Kärnä haluaa pohjoismaisen ruokavalion UNESCO:n kulttuuriperintöluetteloon: "Lumen ja jään keskellä kasvaneille kansoille lihan sekä kalan hyödyntäminen on ollut välttämätöntä selviytymisen kannalta"