Vieraskolumnit

Tietosuojavaltuutettu, tutkisitko taustani?

Pekka Ervasti: Supo saa pian lähettää agentteja ulkomaille

Tiedustelutieto eduskunnasta kertoo, että tiedustelulait ovat loppusuoralla. Kohta päätetään, saavatko Supo ja pää­esikunnan lerppahatut laajemmat toimivaltuudet penkoa hallinto­alamaisten ja ulkomaan hämärämiesten puuhastelua myös kyber-avaruudessa.

Supo saa myös pian lähettää agentteja ulkomaille. Vihdoinkin Suomi pääsee samalle viivalle muiden vakoilun suurvaltojen kanssa! Se, mikä on laitonta FSB:lle, CIA:lle, MI6:lle ja Mossadille Suomessa, tulee lailliseksi suomalaisille vakoilijoille ulkomailla. Se on tiedustelutoiminnan realiteetti. Jos käry käy, suomalainen agentti saa asemamaassaan tuomion tai karkotuksen – ja kotimaassaan prenikan.

Poliittisena kuorrutuksena tiedustelulaeille eduskunta aikoo panna vakoilijat parlamentaariseen valvontaan. Sitä varten perustetaan muun muassa tiedusteluvalvontavaliokunta. Vakoiluviranomaisten pitää tehdä sille säännöllisesti selkoa toiminnastaan.

Koska valiokunnat vuotavat kuin mädät ruuhet, miten varmistetaan, ettei niin käy myös tiedusteluvaliokunnan kohdalla?

Alun perin esitettiin, että Supo tekisi valiokunnan jäsen­ehdokkaista laajan turvallisuus­selvityksen. Siinä käydään läpi viranomaisten henkilömapit, ehdokkaan taloustilanne ja koko henkilöhistoria amalgaamipaikkoja myöten.

Näin toteutettu läpivalaisu ei käynyt osalle kansan­edustajista. Heistä on outoa, että valvonnan kohde pääsisi vaikuttamaan valvojiensa valintaan.

Keksittiin näppärä kompromissi. Tietosuojavaltuutetusta tehdään eräänlainen Supon bulvaani. Kun kansanedustaja on kiinnostunut tai ehdolla tiedusteluvaliokuntaan, hän itse pyytää tietosuojavaltuutettua perehtymään tietoihinsa. Varmaan silloinkin levataan samoja Supon mappeja.

Jos jotakin arveluttavaa löytyy, ehdokkaalle suositellaan mieluummin vaikkapa sivistysvaliokuntaa. Koko prosessi on tietysti tarkoitus pitää poissa julkisuudesta.

Teoriassa homma näyttää siistiltä ja korrektilta. Käytäntö voi tuoda pulmia. Miten ehdokas reagoi, jos häntä ei kelpuuteta valiokuntaan? Alistuuko hän ratkaisuun nöyrästi ja toteaa, että taustani on tosiaan hieman arveluttava? Koijärvellä tuli toheloitua – tai turistimatkalla Leningradissa. Kauhistuuko reputtaja tiedoista, joita hänestä on talletettu viranomaisten rekistereihin? Ihmetteleekö, hän miten ne on ylipäätänsä kerätty?

Toisaalta: jos valintaprosessi kohtelee ehdokkaita silkki­hansikkain, suostuvatko viranomaiset antamaan relevanttia tietoa valiokunnalle, jonka seulan läpi pääsee arveluttavaa ainesta?

Miten tämä asia on hoidettu Ruotsissa?

Kirjoittaja on politiikan toimittaja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Peltolohkot.fi saa toimia ainakin vuoden loppuun

Tietosuojaongelmien takia suljettu Peltolohkot.fi -palvelu aukesi jälleen

Euroopan unionin tietosuoja-asetus ei toimi