Vieraskolumnit

Mökkiläiset – vastuulliset edelläkävijät

Matkailu Suomessa on kovassa nosteessa maailmalla. Suomi näyttäytyy eksoottisena tuhansien järvien maana, jossa ihmiset ovat vähän ujoja, mutta luotettavia. Täällä on kaunista, turvallista ja ympäristöasiat ovat kunnossa. Nimittäin vastuullisuus. Se on megatrendi niin matkailussa kuin muissakin kulutustottumuksissa ja hyvä niin.

Suomalaiset maaseutumatkailuyrittäjät ovat ratsastaneet vastuullisuuden aallonharjalla jo kauan ennen kuin kestävästä kehityksestä tuli trendi. Meillä maaseutumatkailussa korostuu kestävyys monelta eri kantilta. Monet mökkiyrittäjät ovat tehneet esimerkiksi ympäristön kannalta kestäviä muutoksia muun muassa mökin lämmitysjärjestelmän, jätteiden lajittelun ja kierrätyksen suhteen.

Trendikäs matkailija tulee tukeneeksi myös suomalaisen maaseutukulttuurin säilymistä. Suomalainen maaseutu on osa kulttuuriympäristöä, jonka säilymistä on jonkun vaalittava myös silloin kun kaupunkien ääriviivat laajenevat. Maaseutumatkailuyrityksissä kunnostetaan vanhoja rakennuksia, kerrotaan aluehistoriaa tarinoina matkailijoille ja tarjotaan suomalaisia perinneruokia, uudella twistillä tai ilman.

Usein matkailuyritykset ovat pieniä perheyrityksiä. Kun maaseudulla työpaikkoja on vähemmän, voi tulonlähteen luoda itse itselleen ja pitää myös syrjäkyliä asuttuna. Maalla yrittäjien on otettava erityisesti huomioon myös mökkinaapurit ja tehtävä yhteistyötä lähialueen muiden yrittäjien kanssa. Yliturismi ei vaivaa niin kuin etelän hiekkarannoilla ja työntekijöiden palkat ja sivukulut hoidetaan kuten kuuluu. Kotimaanmatkailija on myös vapaa lentopäästöihin liittyvästä ilmastoahdistuksesta.

Suomalaiset omistavat mielellään asioita, mutta onko kesämökin välttämättä oltava oma? Suomessa oli vuonna 2017 Tilastokeskuksen mukaan 507 200 kesämökkiä. Vuoden 2016 Mökkibarometrin mukaan mökin ja siihen liittyvien lisärakennusten majoituskapasiteetti kesäaikana oli keskimäärin seitsemän vuodepaikkaa eli koko mökkikanta huomioiden 4,2 miljoonaa vuodepaikkaa. Vuoden 2016 mökkibarometrissa mökki oli käytössä keskimäärin 79 vuorokautta vuodessa. Voisikin kärjistää, että vastuullisempaa maapallon ylikulutuksen kannalta on rakentaa yksi mökki, jota käyttää moni ihminen kuin tehdä monta mökkiä, joita asuttaa joku silloin tällöin.

Toki tunneside suvun kesäpaikkaan tai omaan mökkiin on tärkeä eikä sen arvoa voi mitata rahassa. Mökkiläiset tuovat myös merkittävät lisätulot pienille paikkakunnille kesäisin. Mutta ainakin silloin, kun mieleen hiipii haave omasta mökistä, kannattaa harkita vuokrausvaihtoehtoa. Vuokramökkikin voi tuntua “omalta” jos löytää itselleen mieluisan paikan ja palaa sinne aina uudestaan.

Kun vuokraa mökin vastuullisesti toimivalta yrittäjältä, voi olla varma, ettei tarvitse pestä kaivoa, haravoida pihaa tai tehdä polttopuita. Lainataakka ei paina, sähkölaskut, kiinteistöverot ja jätevesiasetukset hoitaa joku muu. Silloin on vapaa mökkeilemään milloin missäkin: tunnelmallisessa saaristotorpassa, hulppeassa huvilassa tunturin kupeessa tai sähköttömässä piilopirtissä erämaalammen rannalla. Ja onpa siinä samalla trendikäs ja vastuullinen matkailija.

Kirjoittaja Katri-Maija Heikkinen on marja- ja matkailutilan emäntä Multialta

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kaksi savolaiskaupunkia kävi tiukan taiston Suomen mökkikuninkuudesta – vain 300 mökin ero

Ilmastohysteria hyppäsi laukalle

Lehmänpierut ja avokado-hipsterit