Vieraskolumnit

Lupaus turvallisesta lapsuudesta

Monet lapset maksavat ilmastonmuutoksesta kovaa hintaa jo nyt.

Lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset ovat viime aikoina järkyttäneet suomalaisia. Moni on miettinyt sitä, mitä uhrit ja omaiset ovat joutuneet käymään läpi. Mitä jos omat läheiset olisivat joutuneet uhreiksi?

Syylliset on saatava vastaamaan hirmuteoistaan. Toivottavasti myös heräämme kansakuntana juurimaan aiempaa määrätietoisemmin seksuaalista väkivaltaa kaikissa muodoissaan.

Samoihin aikoihin puistattavien uutisten kanssa sadat koululaiset menivät lakkoon. Nuoria ajoi osoittamaan mieltä huoli toisenlaisesta uhasta heidän turvallisuudelleen: ilmastokriisistä.

Useimmat koululaiset eivät vielä pääse äänestämään keväällä, joten he eivät voi vaikuttaa politiikan suuntaan vaaliuurnilla. Mutta niin kuin yksi koululakon kylteistä muistutti, päästöjen vähentäminen ei voi odottaa sitä, että tämän päivän lapsista kasvaa aikuisia.

Ilmastonmuutos uhkaa lasten ja nuorten tulevaisuutta perustavanlaatuisella tavalla.

Jos päästöjä ei saada leikattua nopeasti ja paljon, varttuvat jälkeläisemme monessa suhteessa turvattomammassa maailmassa. Maailmassa, jossa on enemmän tauteja, köyhyyttä ja konflikteja.

Monet lapset maksavat ilmastonmuutoksesta kovaa hintaa jo nyt. Brittilehti the Guardianin mukaan ilmastonmuutos lisää epäsuorasti lapsiavioliittoja Afrikan maissa.

Kun ilmastonmuutoksen kärjistämät äärisäät vievät pienviljelijöiltä leivän, köyhät perheet naittavat tyttöjä jopa vain 13 vuoden iässä. Epätoivoinen tilanne ajaa epätoivoisiin tekoihin.

Oulun kammottavien rikosten on arveltu vaikuttavan siihen, että keväällä käytäisiin ilmastovaalien sijaan maahanmuuttovaalit. Mutta myös maahanmuuttovaalit ovat ilmastovaalit.

Ilmastonmuutos uhkaa heikentää satojen miljoonien ihmisten elinoloja. Haavoittuvimpien joukossa on monia suomalaisille turvapaikkatilastoista tuttuja maita Afrikan sarvessa ja Lähi-idässä.

Kun tulva tärvelee sadot, kuivuus tappaa karjan tai hirmumyrsky tuhoaa kodin, kaikki eivät tyydy kärsimään vaieten. Monet lähtevät hakemaan itselleen ja lapsilleen turvallista elämää muualta – osa Euroopasta, jotkut jopa Pohjolasta asti.

Maailmanpankki arvioi, että vuosisadan puoliväliin mennessä ilmastonmuutos voi pakottaa pakolaisiksi kehitysmaiden sisällä yli 140 miljoonaa ihmistä. Eikä kyse ole vain kaukaisesta tulevaisuudesta: toissa vuonna arviolta 18 miljoonaa ihmistä joutui pakenemaan kodeistaan hirmumyrskyjen, tulvien ja muiden äärisäiden takia.

Muuttoliikkeitä ei ole syytä nähdä mörkönä. Kenenkään etu ei silti ole se, että miljoonien ihmisten on pakko jättää kotinsa ilmastonmuutoksen voimistamien tuhojen takia.

Meidän aikuisten tärkein tehtävä on turvata lasten ja nuorten hyvinvointi kaikissa oloissa. Meidän on suojeltava yhteiskunnan heikoimpia niin vastenmielisiltä seksuaalirikoksilta kuin ilmastokatastrofilta.

”Aikuiset tekevät jatkuvasti valintoja meidän puolestamme, mutta ovatko ne valinnat riittäviä?” kysyi koululakkoa järjestänyt lukiolainen Cecilia Andersin Helsingin Sanomien haastattelussa. Toistaiseksi rehellinen vastaus valitettavasti kuuluu: eivät ole.

Jos epäonnistumme ilmastokriisin ratkaisemisessa, epäonnistumme tärkeimmässä tehtävässämme. Silloin petämme lupauksen turvallisesta tulevaisuudesta lapsillemme ja lastenlapsillemme.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Metsä on mitä parhain ilmastonmuutoksen puskuri – maksimilämpötilojen nousu metsäympäristössä luultua hitaampaa

Viljely on lisännyt metsien kasvua

Mari Pantsar: "Ilmastonmuutos juoksee jo meitä nopeammin, mutta peliä ei ole vielä menetetty"