Vieraskolumnit

Miljoona virkaa: Karsimisesta hyvinvoinnin kehdoksi

Sari Hyvärinen: "Kourallinen kylähulluja voikin olla se älykkäin toimikunta, joka tuo palvelut ja elämän takaisin kylään, uudenlaisin tavoin."

Älykkyydellä viitataan yleensä yksilön oppimis- ja sopeutumiskykyyn, kylä taas on ”pienehkö asutusyhteisö” ja verkosto on järjestelmien muodostama kokonaisuus. Älykyläverkosto on enemmän kuin näiden kaikkien sanojen summa.

Palveluita keskitetään yhä suurempiin yksiköihin. Ruoka, koulu tai lääkkeet ovat monelle hävyttömän kaukana kotoa. Pienehköistä asutusyhteisöistä karsitaan itsestäänselvyydet. On yksilöiden oppimis- ja sopeutumiskyvystä kiinni, miten karsimisen jälkeen pärjätään. Ajetaanko yhä kauemmas palveluiden perään, muutetaanko perässä itsekin vai keksitäänkö korvaavia, jopa parempia toimintatapoja, kun aiemmat eivät enää toimi?

Kylän historia, kulttuuri ja ihmiset muodostavat kudelmansa, josta voi kummuta huikeitakin visioita. Ja nämä visiot taiotaan todeksi talkootöillä ja hartiavoimin. Kourallinen kylähulluja voikin olla se älykkäin toimikunta, joka tuo palvelut ja elämän takaisin kylään, uudenlaisin tavoin.

Kun tällaiset älykylät alkavat tutustua toisiinsa ja oppia toisiltaan parhaita käytäntöjä, saadaan verkosto, jossa hyvä kumuloituu yhä paremmaksi. Kun vielä löytyy toimijoita, jotka ymmärtävät tukea yksilöitä, yhteisöjä ja verkostoja tässä kaikille hyödyksi olevassa, aktiivisessa pienehköjen asutusyhteisöjen sopeutumisessa yhteiskunnan muutoksiin, inhimilliset tragediat voidaan kääntää menestystarinoiksi.

Älykäs kylä on enemmän kuin selviytymiskeino. Se on viisaiden toimintamallien yhteensulattamo, joka tukee henkistä, fyysistä, sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia.

Lue lisää

Miksi kouluissa tuetaan vain keskiarvoa heikommin, ei paremmin osaavia?

Syksyn perunateatterit alkoivat pyöriä eikä tästä selviä kuin yksi peruna kerrallaan

Päiväunille? "Eihän sitä nyt keskellä päivää kehtaa makkuuttaa!"

Vastuullisuus muistuttaa siitä, ettemme ole täällä yksin