Vieraskolumnit

Sutta ja säädöksiä

Susikannan suojelu onnistuu vain, jos ihmisten huolet ja tarpeet otetaan huomioon.

Susiin liittyvät kriittiset kannanotot ovat viime aikoina voimistuneet. Susikannan painopiste on siirtynyt länteen, taajaan asutuille alueille.

Ihmiset kokevat, ettei ole riittäviä keinoja puuttua tilanteisiin, joissa susi liikkuu lähellä asutusta, aiheuttaa vahinkoa kotieläimille tai estää metsästyskoirien käytön.

Susikannan sääntely pohjautuu EU:n säädöksiin. Poronhoitoalueella susi kuuluu luontodirektiivin liitteen V lajeihin, muualla maassa tiukkaa suojelua edellyttävään liitteeseen IV. Esille on nostettu vaatimus siirtää susi koko maassa liitteeseen V.

Ongelmaksi koettuja tai vahinkoa aiheuttavia susia haluttaisiin poistaa nykyistä tehokkaammin. Ymmärrettävä tavoite.

Myöskään luokka V ei mahdollista jokamiehenoikeuksia susien poistoon. Susikantaa säädellään poikkeuslupamenettelyin. Tästä emme pääse yli emmekä ympäri. Kansallinen lainsäädäntö ja menettelyt eivät voi olla ristiriidassa kansainvälisten säädösten kanssa.

Aloitteen luontodirektiivin muuttamisesta voi tehdä vain Euroopan komissio, ei jäsenvaltio. Muutos edellyttää Euroopan neuvoston eli kaikkien jäsenvaltioiden yksimielistä päätöstä sekä lajin uhanalaisuusarviointiin ja suojelutasoon pohjaavia perusteita.

Lopputuloksen kannalta liitepolitikointi onkin harhaanjohtavaa. Säädösten mukaan tulisi edelleen tavoitella suotuisaa suojelutasoa. Tältä osin muutosta nykytilaan ja susikannan säätelyyn ei tulisi.

Maa- ja metsätalousministeriön johdolla Suomen riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen laatimassa susikannan hoitosuunnitelmassa tavoitteena on muun muassa luottamuksen rakentaminen, nopea reagointi suden tuomiin haittoihin, vahinkojen ennaltaehkäisy ja tehokas puuttuminen suden laittomaan metsästykseen.

Hoitosuunnitelmaa päivitetään juuri, uusi valmistuu vuoden 2019 kuluessa. Haasteena on edelleen ongelmakeskeinen vuorovaikutus riistahallinnon, tutkijoiden ja kansalaisten välillä. Susikannan suojelu onnistuu vain, jos ihmisten huolet ja tarpeet otetaan huomioon.

Nykytilanteessa haittaa tuottava susi voidaan poistaa Suomen riistakeskuksen poikkeusluvalla tai poliisin määräyksellä. Ihmistä pelkäämättömät yksilöt tuleekin poistaa tehokkaasti ja nopeasti poliisiin toimesta.

Ei ole syytä epäillä, ettei vastuuviranomaisilla olisi riittäviä toimivaltuuksia.

Poliisilla on oikeus ottaa kiinni ja viimesijaisena keinona lopettaa eläin, joka aiheuttaa vaaraa ihmisille, huomattavaa vahinkoa omaisuudelle tai vaarantaa vakavasti liikennettä. Tämän lisäksi rikoslain mukaan kotieläintä tai itseään voi puolustaa pakottavan vaaran torjumiseksi.

Oikeusasteissa pohditaan ajoittain tapauksia, joissa ammuttua eläintä on luultu tai väitetty suojelemattomaksi koiran ja suden risteymäksi.

Koiramaiset piirteet eläimen käytöksessä ja ulkonäössä eivät päde, jos eläin on geneettisen tutkimuksen perusteella selvästi susi. Eläimen ulkonäöstä tai käytöksestä ei voida tehdä pitkälle meneviä päätelmiä lajinmäärityksen suhteen, etenkään nuoresta yksilöstä.

Koirasudet ovat haitallisia. Niitä ei saa tuoda maahan, myydä eikä vapauttaa luontoon. Risteymäepäilyt tunnistetaan ja poistetaan viranomaisten toimesta. Suomessa on noin 20:n viime vuoden aikana tavattu kolme tunnistettua risteymätapausta, jotka on poistettu.

Spekulaatiota koirasusien runsaasta esiintymisestä Suomessa ei asiantuntijatieto tue. Pötypuheiden levittäminen voi johtaa törkeisiin metsästysrikoksiin tai niihin yllyttämiseen, mitä ei varsinkaan lainsäätäjän taholta tule edistää.

Susi ja säädökset on syytä pitää samalla kartalla.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Virroilta löytyneen pantasuden kuolemasta aloitettu esitutkinta – tutkitaan törkeänä metsästysrikoksena

Luke julkisti kanta-arvion: Susilaumojen määrä kasvoi idässä – myös susien kokonaisyksilömäärä kasvoi vuoden takaisesta 185–205 yksilöön

Kohti ilmastoystävällistä ja kestävää maataloutta