Vieraskolumnit

Luottamusvaalit ovella

Kristillisen ihmiskäsityksen säilyminen etiikan ja poliittisen ajattelun perustana on tärkeää.

Ovatko käsillä olevat vaalit sote-, ilmasto- tai maahanmuuttovaalit, vai nouseeko jokin aivan muu asia viimeisten viikkojen keskustelun ytimeen?

Luulen, että politiikan agenda on aivan yhtä monipuolinen kuin ennenkin, mutta kaikkien kysymysten ytimessä on kansalaisten luottamus poliittiseen päätöksenteko­järjestelmään ja siten suoma­laiseen yhteiskuntaan.

Liian moni on pettynyt ja tuntee epäluottamusta. Viime vuosien leikkaukset ovat osuneet etenkin lapsiperheisiin ja eläkeläisiin. Myös koulutuksesta on tingitty.

Syntyvyys laskee, ja syrjäytyneiden nuorten määrä on korkea. Vanhustenhoito ei toimi, ja lääkäriin joutuu jonottamaan. Ilmastonmuutos ja pakolais­kriisit aiheuttavat suurta epä­varmuutta.

Kaiken huipuksi poliitikot ajavat sote-uudistuksen karille, koska puoluepoliittiset intressit eivät toteudu, ja tappelevat valiokunnissa kuin pahaiset kakarat.

Kristillisdemokraattien visio tyytymättömyyden ja epä­varmuuden keskellä on Suomi, johon voit luottaa. Emme tarvitse lisää provokaattoreita ja epäsovun lietsojia, vaan toimivia ratkaisuja ja niiden rakentajia.

Suomi tarvitsee vakaan talouden pohjan eli korkeamman, vähintään 75 prosentin työllisyysasteen. Silloin tuetaan yrittäjyyttä, edistetään paikallista sopimista ja tuetaan työntekijöiden elinikäistä oppimista.

Kotimainen ruoka ja energia ovat parasta ilmastopolitiikkaa, joten edistetään energia-alan tutkimus- ja kehitystoimintaa, tuetaan kestävän kehityksen mukaista biotaloutta, huoleh­ditaan metsistä ja tuetaan maatalouden kannattavuutta.

Suomi tarvitsee myös sosiaaliturvauudistuksen, joka sovittaa työn ja tuet paremmin yhteen. Silloin lyhytaikaisen ja osa- aikaisenkin työn vastaan­ottaminen kannattaa ja auttaa ihmisiä takaisin työelämään.

Panostamalla toisen asteen koulutukseen ja etsivään nuorisotyöhön pidetään kaikki nuoret osallisina.

Hyvällä perhepolitiikalla rakennetaan lapsiystävällistä yhteiskuntaa. Tälläkin vaali­kaudella keskustelussa työn­antajien maksurasituksen jakautuminen on ollut isompi huoli kuin lapsen kiintymyssuhteiden kehittyminen. Viimeisin perhe­barometri kuitenkin kertoo, että suomalaiset kaipaavat lisää joustoja perhevapaisiin ilman kiintiöitä.

Kouluissamme on oltava edelleen sijaa kristillisille arvoille ja kasvatukselle sekä hyville suomalaisille perinteille.

Tarvitsemme vanhusten­hoitoon lisää resursseja, hoitajamitoituksen nostoa ja kirjausta lakiin, parempaa valvontaa ja sanktioita laiminlyönneistä.

Viime syksynä nostimme KD:n omassa senioripoliittisessa ohjelmassa keskiöön neljän takuun mallin vanhustenhoidon laadun varmistamiseksi. Jokaiselle ikäihmiselle, asuipa sitten kotona tai hoivayksikössä, kuuluu ulkoilutakuu, ruokailutakuu, hygieniatakuu ja yhteisötakuu eli sosiaalisten suhteiden tukeminen.

Sote-uudistuksessa ihmisten pitää saada samantasoiset sosiaali- ja terveyspalvelut asuinpaikasta riippumatta; tähän tarvitaan valtakunnallinen palvelulupaus, alueellinen järjestämisvastuun toteutu­misen toimintamalli sekä riittävä valvonta.

On voitava luottaa siihen, että sairastunut pääsee kohtuullisessa ajassa lääkäriin ja että kotona asuva vanhus ja vammainen henkilö saavat riittävän tuen. On pidettävä kirkkaana mielessä, että hallin­nollinen malli on vain raami näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

Turvallisuudesta ei tingitä – hävittäjät on hankittava ja poliisin saatava lisää resurssia, myös haja-asutusalueiden vasteajoista on huolehdittava.

Työtä riittää siis tehtäväksi, eikä kaikki tule valmiiksi edes seuraavalla eduskuntakaudella.

On kuitenkin tärkeää, että puolueet kertovat, miten rakentavat tulevaisuuden Suomea.

Kristillisen ihmiskäsityksen säilyminen etiikan ja poliittisen ajattelun perustana on tärkeää.

Edessämme on tekniikan ja tekoälyn kehityksen myötä enenevässä määrin visaisia kysymyksiä, joihin pitää ottaa kantaa poliittisella tasolla. Tarvitsemme vahvaa kristillis­demokraattista ääntä ja näkö­kulmaa enemmän kuin koskaan.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Keskustan puheenjohtajakisa käynnistyy hitaasti

Mikko Kärnä: "Timo Harakka puhui medialle p*skaa yrittäjävähennyksestä"

Sari Essayah: Suomen on nettomaksajana saatava enemmän irti EU:sta