Vieraskolumnit

Kestävyys ja globaali markkinamalli

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet tuntuvat ensinäkemältä monessa kohdassa olevan pahasti ristiriidassa nykyisen markkinakilpailun toimintamallien kanssa. Kilpailuetua on haettu työntekijöiden asemaa alentamalla, lisäämällä kulutusta säästämisen sijasta ja uusien kestävien menetelmien sijasta turvautumalla vanhoihin, halvempiin – ja tuhlaavampiin.

Yhteensovittaminen voi kuitenkin olla mahdollista.

Käynnissä olevassa tutkimushankkeessamme olemme luoneet kestävän kehityksen tavoitteiden pohjalta erityisen ”kestävyyden kompassin” eli työkalun, jolla yritys tai poliittinen päättäjä voi suunnitella kestäviä innovaatioita ja niiden kaupallisen menestymisen mahdollisuuksia.

Tämän rakennustyön yhteydessä havaitsin, että monet kehitykseen osallistuneet yritysten edustajat ja päättäjät korostivat nimenomaan yhteistyön ja yhteiskehittämisen tärkeyttä. Myös yrityselämän, julkisen puolen ja akatemian lähentymistä toivottiin. Eli halutaan enemmän yhteistyötä, joilla saavutetaan yhteisiä kestävyystavoitteita.

Mutta miten tämä halu saataisiin sovitettua sen kanssa, että markkinamalli periaatteessa vetää toiseen suuntaan eli luo kilpailuasetelmaa toimijoiden välille?

Ratkaisu voi löytyä uudesta monipuolisesta governance- eli hallinnon mallista. Se perustuisi ensisijaisesti yritysten, julkisten toimijoiden ja tiedemaailman verkostoitumiseen ja yhteistyöhön.

Malli vaatisi poliittisella tasolla uusia sopimuksia, jotta tuloksena olisi kilpailu, jossa liiketoiminnan menestys tavoittelee hyvinvoinnin lisäämistä ja ekosysteemien suojelemista, ja päätöksenteon pohjana on tieteellinen tieto. Se edellyttäisi myös paikallisen tason verkostoja, koulutusta sekä tukea suomalaisille kestäville innovaatioille.

Tärkeä väline on "green field" -sijoittaminen, joka luo työpaikkoja, hyvinvointia ja osaamista: mieleeni on jäänyt erään suomalaisen firman innovatiivisen sijoittamisen malli, joka toi korkeammat työhyvinvoinnin standardit työntekijöille.

Kilpailun ja kestävyyden ristiriita ei siis ole ratkaisematon. Kestävän kehityksen tavoitteet kertovat suunnan, johon pitää kulkea: pohjoismaiseen hyvinvointimalliin, jossa luonnon rajoja kunnioitetaan – ei kisaan kohti pohjaa yksinomaan pääoman kasvun nimissä.

Mutta tarvitaan yhteisymmärryksen rakentamista, jotta kompassi voi alkaa näyttää tietä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lukijalta: Miksi uutistenlukijoilla on oltava joka päivä eri vaatteet? Entä miksi media nostaa formulat ja rallit esikuviksi?

PTT:n taloustutka: Digitalisaatio vähentää byrokratiaa

Kestävä elintapa