Vieraskolumnit

Lehmänpierut ja avokado-hipsterit

Nyt on vaalikevät. Näistä vaaleista on povattu milloin maahanmuuttovaaleja ja milloin ilmastovaaleja. Koska olen ihminen ja asun maapallolla, toivon jälkimmäisiä.

Vaikka maahanmuuton kokisi ongelmaksikin, niin se taitaa olla ongelmista pienimpiä, mikäli keskilämpötila päästetään nousemaan yli kahdella asteella. Jos suuri osa maapalloa muuttuu asumis- ja viljelykelvottomiksi, niin mitkään valtioiden rajat tai muurit eivät riitä pysäyttämään miljoonia liikkeelle lähteviä ihmisiä.

Ilmastonmuutos on vaikea aihe. Siitä olisi kiva esittää muutama pääpointti, jotka haltuun ottamalla koko käsite puristuisi ymmärrettävään muotoon. Mutta kuten moni muukin oikeasti tärkeä asia, ilmastonmuutos ei niin vain ole yksinkertaistettavissa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jäätiköiden sulaminen vaikuttaa merien suolapitoisuuteen ja sitä kautta merivirtoihin, jotka taas vaikuttavat ilmamassojen kulkemiseen. Syntyy itseään ruokkiva kierre. Missä vaiheessa muutoksia ei enää pystytä pysäyttämään?

Maataloustuottajista on tehty monella suulla ilmastopahiksia, joiden lehmät pierevät ilmakehään metaania ja jotka syöttävät ihmisravinnoksi kelpaavat viljat sioilleen ja valuttavat siinä sivussa paskansa Itämereen. Toisaalta on meillä se punavuorelainen hipsterikin, joka lentää kolmesti vuodessa kaukoitään, lämmittää kotinsa kivihiilellä ja syö kilotolkulla avokadoja ja soijaa, ilmastopahiksia hekin. Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.

Helsingin Sanomat teetti alkuvuonna gallupin, jossa tutkittiin asenteita ilmastonmuutokseen ja sen vastustamiseen vaadittaviin toimiin. Tulos oli selvä: Enemmistö suomalaisista haluaa tiukkoja toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, mutta tekojen pitäisi kohdistua muualle kuin itseen. Vähän lentävät kannattivat lentoveroa, autottomat ruuhkamaksuja. Ei kovin yllättävää. Mutta ilmastolle on yhdentekevää, mistä hiilidioksidipäästöt vähenevät, kunhan ne vähenevät. Kokonaismäärä ratkaisee.

Ilmastokeskustelu on monelta osin takertunut lillukanvarsiin. Mitä järkeä on tapella viikkotolkulla jonkun kaupungin kasvisruokapäivästä, kun samaan aikaan lentämisen arvioidaan kaksinkertaistuvan maailmanlaajuisesti seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana? Miksi käytetään paljon ajatustyötä uusien sähköautojen myynnin edistämiseksi, vaikka tehokkaampaa olisi edistää niitä toimia, joilla olemassa oleva autokanta saadaan vähäpäästöisemmäksi? Miksi biodieselillä ei ole veroetua tavalliseen dieseliin nähden? Miksi biokaasuautoista peritään käyttövoimaveroa mutta bensakäyttöisistä ei?

Nyt on vaalikevät. Vetoan kaikkiin tuleviin kansanedustajiin: Tehkää kaikkenne ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Pakottakaa meidät tavalliset kansalaiset kuluttamaan ilmastotietoisemmin. Harva muuttaa toimintaansa vapaaehtoisesti, joten tehkää te poliitikot sitä, mitä varten teidät on virkaanne valittu. Jättäkää populismi pois ja tehkää päätöksiä, vaikka ne eivät tekisi teistä kovin suosittuja. Mutta tehkää sellaisia päätöksiä, joilla oikeasti on merkitystä, ja perustakaa päätökset oikeaan tietoon. Suomalaista ruoantuotantoa ei ole oikein rangaista sen takia, että muualla maailmassa sitä harjoitetaan kestämättömästi. Maaseutu on aika nostaa ongelman sijasta osaksi ratkaisua.

Kirjoittaja Johanna Heinonen on maatalousyrittäjä ja vapaa toimittaja

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Rakentamisen päästökeskustelu mustavalkoista

Suomen joet kuljettavat Itämereen hiiltä kiihtyvällä vauhdilla

Ilmastorahasto mahdollistamaan investointeja