Vieraskolumnit

Tunnelmoinnista hallituksen muodostamiseen

Kun perjantaiaamuna 12.4. kyhäämäni juttu eilisten eduskuntavaalien keskusteluista on nyt maanantaina 15.4. lukijan käsissä, eduskuntavaalien tulos tiedetään. Taisi tulla tasaista, jos gallupeihin on yhtään luottamista.

Voittoja juhlitaan, tappioita nieleskellään, ja arvuuttelu uudesta hallituksesta käy villinä.

Pitkään tunnelmointiin – oli iloa tai apeutta – ei ole varaa.

Tuikeimmat vaaliväittelyt käytiin ilmastosta ja metsistä, maahanmuutosta ja vanhustenhoidosta.

Ilmasto- ja metsäkeskustelu jatkuu kiivaana myös tästä eteenpäin. Vaalien alla oteltiin ensimmäinen erä. Maahanmuuttoväittelyssä pysyttiin enemmän vuoden 2015 tapahtumissa kuin maahanmuuton syissä. Vanhusten hoidossa roimittiin sotemahalaskua. Näiden teemojen käsittelyssä roimittiin säälimättä hallitusta.

Neljä isoa tulevan vaalikauden teemaa jäi sittenkin kevyelle keskustelulle.

Ensinnäkin; kaikki olivat yksimielisiä työllisyysasteen nostamisesta 72:sta 75 prosenttiin. Itse vaalikauden saavutusta ei kiitelty, kun se ei kuulu suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin. Oli oireellista, että erittäin hintsusti lyötiin pöytään uusia keinoja työllisyysasteen nostamiseksi uudelle tasolle.

Leikkauslistoja ei käsitelty, koska luotetaan työllisyysasteen nousuun.

Työllisyysaste on keskeinen ankkuri koko vaalikauden politiikalle. Mutta missä ovat keinot ? Ylen torstai- iltainen puheenjohtajatentti lähinnä hämmensi mieliä.

Toisekseen; ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittinen keskustelu virkistyi hivenen julkisen patistelun tuloksena. Vankka toivomus on, että eduskuntaan tuli valituksi ulkopolitiikasta kiinnostuneita ja osaavia edustajia. Vanhassa eduskunnassa heitä oli liian vähän.

Kolmanneksi; EU:n tulevaisuus jäi lähes kokonaan käsittelemättä.Suomi aloittaa EU:n puheenjohtajana 1.7. EU- politiikka on pääministerin ja hallituksen heiniä. Suomen nuotit puheenjohtajakaudelle ovat sinänsä selvät, mutta puolueiden näkemykset EU:n tulevaisuudesta jäivät piiloon.

Kysymys kuuluu: mikä yhdistää EU:n jäsenmaita? Maailman mahtavat sopivat isoista asioista EU:n pään yli. EU:n pitää olla niissä pöydissä, missä puhutaan Euroopalle ja Suomelle tärkeistä asioista.

Neljänneksi; maamme alueellista kehitystä – keskittymistä ja tyhjentymistä – käsiteltiin ongelman suuruuteen nähden vähän. MTV:n keskiviikkoillassa sitä hipaistiin.

Kenttäkeskusteluissa maakunnan ja maaseudun tulevaisuus oli vahvasti framilla. Maatalouden kannattavuus puhututti, samoin kiinteistövero, tiet ja sähkönsiirtomaksut. Valtakunnallisessa keskustelussa alueellisen kehityksen näkymistä lähes vaiettiin.

Vaalikeskusteluista on pitkä matka uuteen hallitukseen ja hallitusohjelmaan. Se tie voi olla mutkainen.

EU-vaalikampanjointi hidastaa uuden hallituksen muodostamista. Hallituksen kokoamisessa on edettävä joutuisasti kuitenkin ilman hätiköintiä. Jos tuli konkelo, sitä on purettava viisaasti.

Vaalien voittajilla on ensisijainen vastuu hallituksen kokoamisesta. Talouden myönteinen suunta ei jatku itsestään. Hallitusohjelmalle asetetaan näissä oloissa kovia vaatimuksia. Paljon vaaditaan tulevaltakin pääministeriltä.

Vähäisestä talouspoliittisesta keskustelusta saattoi syntyä sellainen kuva, että nyt voidaan lisätä menoja reippaasti moniin hyviin ja sinänsä perusteltuihin uudistuksiin. Maailmantalous tuo pikemminkin hidasteita kuin vetoapuja.

Helpot keinot työllisyysasteen nostamiseksi käytettiin päättyneellä vaalikaudella. Heti ensi metreistä näkee, pystyykö uusi hallitus sopimaan järkevistä työllistämiskeinoista.

Seppo Kääriäinen: Helpot keinot työllisyysasteen nostamiseksi käytettiin päättyneellä vaalikaudella.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Edustajilla vastuu koko Suomesta

Kurotus maaliviivalla ratkaisee vaalit

Kake, Maukka, Sepi, Sirkka-Liisa ja mä