Vieraskolumnit

Kuu kiurusta kesään – mutta millaiseen?

Viljelykasvien kuivuudenkestävyys nousee ilmastonmuutoksen myötä erittäin olennaiseksi.

Niin kiurut, kasvit kuin ihmisetkin joutuvat mukautumaan muuttuvaan ilmastoon. Kevät tulee aiemmin, peltojen ja metsien kasvukaudet pitenevät.

Ilmastonmuutos tuo pohjoiseen suuremman kasvun mahdollisuuden mutta myös paljon lisää ennustamattomuutta: pitkiä kuivuuskausia tai sadejaksoja, uusia tauteja ja tuholaisia sekä lisääntyneitä myrskytuhoja.

Linnut joutuvat sopeutumaan muutoksiin omin avuin, mutta kasvin- ja metsänjalostus yrittää sopeuttaa kasveja ja puita muuttuviin olosuhteisiin.

Kuinka jalostaa kasveja ja puita muuttuvaan ilmastoon? Tätä pohdittiin maaliskuussa Oulussa kansainvälisessä kokouksessa. Esitelmissä toistuivat sanat kestävyys, oikea kasvurytmi, genomiikan mahdollisuudet jalostuksessa ja optimaaliset alueet eri lajikkeille tai metsänviljelymateriaaleille.

Kuivuudenkestävyys nousee ilmastonmuutoksen myötä erittäin olennaiseksi Etelä-Euroopassa. Myös Suomessa tulee kesiä, joiden aikana viljakasvit ja kuuset saattavat kärsiä.

Lämpenevä ilmasto tuo mukanaan uusia tauteja ja tuholaisia, joita vastaan puiden ja peltokasvien tulisi puolustautua. Oikea kasvurytmi on erityisesti monivuotisille puille erittäin tärkeää: on aloitettava ja lopetettava kasvu oikeaan aikaan uudessa ilmastossa.

Haasteet jalostukselle ovat suuret, ja niitä yritetään ratkaista uusimmilla työkaluilla.

Kenttäkoetuloksia ja ilmastomalleja yhdistellään, kun pohditaan tulevaa ilmastoa ja parhaita käyttöalueita erilaisille metsänjalostuksen tuottamille metsänviljelymateriaaleille.

Genomiset työkalut auttavat löytämään yksittäisiä, tärkeitä geenejä ja niiden parhaita muotoja viljelykasveilla, kuten Alan Schulmanin töissä on tehty.

Metsäpuillakin tutkitaan genomiikan hyödyntämistä jalostuksen tehostamisessa sekä taudinkestävyyden lisäämistä.

Jalostajien tiedoilla ja taidoilla pystytään paljoon muttei mahdottomaan.

Ilmastonmuutokseen kuuluva vuosien välinen äärevöityminen ja ennustamattomuus konkretisoituivat hyvin parin viime kesän aikana. Viileän ja sateisen kesän jälkeen paahduttiin kuumassa ja kuivassa.

Jalostajat mukauttavat kasveja ja puita ennakoituihin muutoksiin ja myös valitsevat häiriöitä kestävämpää materiaalia.

Kesät tulevat kuitenkin olemaan hyvin vaihtelevia kiuruille, pelloille ja metsille. Siihen on varustauduttava niin viljelijän, metsänomistajan kuin yhteiskunnankin.

Toivokaamme kohtuullisen hyviä kesiä ja siedettäviä tuhoja.

Tutkimusprofessori ja tutkimuspäällikkö Katri Kärkkäinen on kasvi­genetiikan ja tuotantojärjestelmien asiantuntija Luonnonvarakeskuksessa.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ilmatieteen laitoksen Juhani Damski: "Kaikki riippuu säästä – rakentamisessakin"

Luomumaito myy mutta osin väärin perustein – paremmat vaihtoehdot ovat tulossa

Ilmasto muuttuu, me emme?